sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Lääkehoito muodostaa Sitran tuoreen selvityshankkeen perusteella merkittävän osan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Tämän vuoksi lääkehoito tulisi kytkeä nykyistä tiiviimmin muihin sote-palveluihin siitä saatavan parhaan mahdollisen terveyshyödyn varmistamiseksi. Näin voitaisiin myös entistä paremmin tunnistaa asiakasryhmiä, joiden palvelujen integraatiosta on eniten hyötyä.
Osana Sitran ja STM:n sote-tietopakettien käyttöönoton testausta toteutettiin lääkehoidon ja matkapalvelujen pilottihanke. Hankeyhteistyöhön osallistuivat lisäksi Kela ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä NHG. Pilottihankkeessa läpivalaistiin ensi kertaa lääkehoidon kokonaiskustannuksia sekä niiden yhteyttä asiakkaiden muuhun palvelujen käyttöön.
Pilottihankkeessa läpivalaistiin ensi kertaa lääkehoidon kokonaiskustannuksia sekä niiden yhteyttä asiakkaiden muuhun palvelujen käyttöön.
Sitran johtava asiantuntijan Lea Konttinen sanoo, että lääkkeiden kohdalla ei pidä tuijottaa pelkkiä lääkehoidon kokonaiskustannuksia, vaan ihmisen hoitoa ja palveluja tulee tarkastella nimenomaan kokonaisuutena, jossa eri osat vaikuttavat toisiinsa. Kokonaistarkastelu tuo uuden näkökulman hoidon suunnitteluun.
”Lääkehoito voi lisätä elämänlaatua ja parantaa merkittävästi työ- ja toimintakykyä, mutta sitä tulee tarkastella osana kaikkia ihmisten käyttämiä palveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisen ihmisen kohdalla voi olla perusteltua kasvattaa lääkepanostuksia reilustikin, jos sillä saavutetaan terveyshyötyjä, jotka sitten puolestaan voivat säästää kustannuksia joistain muista hänen mahdollisesti käyttämistään palveluista. Toistaiseksi tämän kaltaista analyysia ei kuitenkaan ole voitu tehdä, koska tietoa sen pohjaksi ei ole ollut saatavilla”, Konttinen sanoo.
Etelä-Karjalassa lääkehoidon kustannukset muodostavat kolmanneksi suurimman kustannuskokonaisuuden
Sote-tietopaketit ovat Sitran ja STM:n sekä satojen asiantuntijoiden yhteistyössä kehittämä uusi soten raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa soten talous- ja toimintatietojen raportoinnin ja vertailun hallintomalli- ja palvelutuottajariippumattomasti.
Tuoreen selvityksen perusteella lääkehoidon vaikutusten ja kustannusten kokonaisvaltaisesta tarkastelusta osana sote-palveluja hyötyisivät erityisesti paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävät asiakkaat. Lääkehoitoa tarkastelemalla on myös mahdollista saavuttaa valtakunnallisesti merkittäviä kustannussäästöjä: Etelä-Karjalassa tehdyn sote-tietopakettien pilotoinnin tulosten perusteella lääkehoito muodostaa kolmanneksi suurimman, lähes 60 miljoonan euron, kustannuskokonaisuuden. Edellä ovat vain ikäihmisten hoito- ja hoivapalvelut (163,5 miljoonaa euroa) ja erikoissairaanhoito (81,6 miljoonaa euroa).
Tiedon vertailtavuus antaisi paremman näkymän siihen, millaisia tuloksia käytettyjen rahojen vastineeksi saadaan.
Säästöjä olisi mahdollista saada paitsi muodostamalla entistä parempi käsitys yksittäisen asiakkaan palvelukokonaisuudesta, myös sitä kautta, että tiedon vertailtavuus antaisi paremman näkymän siihen, millaisia tuloksia käytettyjen rahojen vastineeksi saadaan.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehitysjohtaja ja muutosagentti Merja Tepponen sanoo, että lääkehoitokustannusten kokonaisvaltainen tarkastelu antaakin uusia eväitä myös soten tietojohtamiseen.
”Lääkehoito on sotea laajasti poikkileikkaava palvelukokonaisuus, ja siksi sen pitää olla sekä operatiivisen että strategisen tason tietojohtamisen piirissä”, Tepponen sanoo.
Ensitulokset esillä SuomiAreenassa Porissa
Lääkehoito- ja matkapalvelujen kustannuksia selvittäneen pilottihankkeen ensituloksia esitellään keskiviikkona 12.7. Porin SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä järjestettävällä Kestävän terveydenhuollon verkoston kutsuvierasaamiaisella.
Aamiaistilaisuudessa julkaistaan myös laaja selvitys pitkäaikaissairauksista johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttamista, tähän asti piiloon jääneistä kustannuksista ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle.
Myös pitkäaikaissairaiden hoidossa korostuu tarve eri hoitomuotojen kokonaistarkasteluun ja hoitotasapainon aikaansaamiseen. Nykyisellään kustannuksia tarkastellaan liian kapea-alaisesti. Esimerkiksi sote-palvelujen käyttö ei välttämättä kasva lineaarisesti lääkekustannusten kasvaessa, vaan hyvä lääkehoito voi päinvastoin ehkäistä muiden sote-palvelujen käyttöä. Siten johtopäätöksiä ei voida tehdä yhden hoitomuodon tietojen perusteella.
Suosittelemme