archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Liputustoimintamallin piiriin jo 80 000 suomalaislasta ja -nuorta

Uuden liputustoimintamallin tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria varhaisessa vaiheessa ja estää syrjäytymistä, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Mallia kokeillaan parhaillaan Mikkelissä ja Espoossa.

Julkaistu

Sitran Suomeen lanseeraama uusi toimintamalli parantaa tiedonkulkua nuorten parissa työskentelevien välillä. Mikkelissä kokeiltua liputusjärjestelmää jatketaan vuoden 2015 loppuun, ja se on laajentunut myös Espooseen. Toimintamalli koskettaa Mikkelissä 10 500:tä ja Espoossa 69 000:ää lasta ja nuorta sekä heidän lähipiiriään. Tavoitteena on aikaansaada valtakunnallinen järjestelmä ja tasaveroiset palvelut nuorille ympäri maata.

Toimintamallia lähdettiin kehittämään Hollannissa, kun siellä oli lyhyen ajan kuluessa useita vakavia lapsiin kohdistuneita väkivaltaisuuksia. Yhden seurauksena oli jopa kuolemantapaus, vaikka 18 ammattilaista oli hoitanut lapsen asioita. Hollannissa lähdettiin tämän jälkeen kehittämään toimintamallia, jossa ammattilaisia tuetaan tekemään yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa. Syntyi liputustoimintamalli, joka on ollut lakisääteinen toimintatapa koko Hollannissa vuodesta 2010 lähtien.

”Meillä on Suomessakin surullisia esimerkkejä lasten kohtaloista. Tällainen varhaisen vaiheen yhteistyötä edistävä työväline voi tukea myös suomalaisammattilaisten työtä”, sanoo johtava asiantuntija Kimmo Haahkola Sitrasta.

Hollannin hyvät kokemukset toimintamallista rohkaisivat Sitraa tarttumaan toimeen lasten ja nuorten kanssa toimivien yhteistyön parantamiseksi. Pisin kokemus järjestelmän käytöstä on Rotterdamin kaupungilla, jossa asuu 34000 0-23-vuotiasta. Noin 17 prosenttia hollantilaislapsista on moniongelmaisia. Noin viisi prosenttia näistä lapsista ja nuorista kohtaa myös perheväkivaltaa ja hyväksikäyttöä.

”Toimintamallin hyvänä puolena on nähty se, että nuoret pysyvät ammattilaisten tiedossa, vaikka he muuttaisivat asuinpaikkaa tai välttelisivät palveluita. Kun ammattilaiset ovat jo tietoisia nuoren tilanteesta, heidän ei tarvitse lähteä puhtaalta pöydältä miettiessään lähestymistapaa nuoren asioissa. Jokaisen kaupungin, läänin ja alueen liputusjärjestelmät keskustelevat kansallisen järjestelmän kautta”, kuvailee Doreen Oosterman, Rotterdamin kaupungista. (Terveys, sosiaali- ja urheiluministeriön arviointi valtakunnallisesta liputusjärjestelmästä vuodelta 2010).

Varhaisella yhteistyöllä pyritään tukemaan lapsia ja nuoria siinä vaiheessa, kun pulmat ovat vielä pieniä. Toiminnassa hyödynnetään Hollannissa syntynyttä liputustoimintamallia ja tietojärjestelmää, johon ammattilainen voi viedä tuen tarpeessa olevan lapsen tai nuoren yhteystiedot. Jos kaksi ammattilaista kirjaa saman lapsen tai nuoren yhteystiedot, syntyy lippupari. Lippuparin jälkeen perheeseen ollaan yhteydessä ja ehdotetaan tapaamista yhdessä näiden ammattilaisten kanssa. Tapaamisissa keskustellaan lapsen tai nuoren tilanteesta, mahdollisesta tuen tarpeesta ja tuen järjestämisestä. Tukea tarjotaan, mutta tarjotusta avusta on aina myös mahdollista kieltäytyä.

”Toimintamallin soveltuvuutta Suomeen testataan Mikkelin ja Espoon kokeilujen avulla. Kokemukset Mikkelistä ovat rohkaisevia. Tavoitteena on rakentaa tätä kautta nuoren ympärille valtakunnallinen ja kokonaisvaltainen palvelujärjestelmä, jossa saatavat palvelut eivät ole riippuvaisia kunnan taloustilanteesta tai siitä missä nuori asuu. Isona tavoitteena on päivittää nuorten palvelujärjestelmä vastaamaan yhteiskunnan muutosta ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä”, sanoo johtava asiantuntija Kimmo Haahkola Sitrasta.

Tajua mut! -liputustoimintamalli lyhyesti:

  • Toimintamalli kannustaa ammattilaisia yhteistyöhön varhaisen tuen tarjoamiseksi lapsille ja nuorille.
  • Toimintamalliin sisältyy konkreettinen työväline, tietojärjestelmä, joka kytkee lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset yhteen ja auttaa siten tarjoamaan lapsille ja nuorille monipuolista tukea mahdollisimman varhain.
  • Uusi järjestelmä tehostaa palvelujen koordinaatiota, mikä puolestaan vähentää perheiden juoksuttamista palvelusta toiseen.
  • Toiminta koskee Espoossa kaikkia 9–28-vuotiaita ja Mikkelissä 13–29-vuotiaita. Myöhemmin toiminta on tarkoitus ulottaa myös nuorempiin ikäryhmiin.
  • Toimintamalli perustuu avoimuuteen ja välittämiseen.

Liputustoimintamallin nimi Tajua Mut! on peräisin mikkeliläisnuorilta ja kuvaa nuorten halua tulla huomatuiksi ja ymmärretyiksi.

Lisätietoa:

Tajua Mut! – Liputus nuoren tukena 4.9.2014 tapahtuman puhujien esitykset

Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Ideointityöpajan 4.9.2014 yhteenveto (ppt)

Tajua Mut! -infograafi

Video: Dutch Flagging System, Reference Index
Gregor Neggers, Legal Advisor, Ministry of Health, Welfare and Sport

Kimmo Haahkola, johtava asiantuntija, Sitra
kimmo.haahkola@sitra.fi, 050 380 8603

Kirsi Suomalainen, asiantuntija, viestintä, Sitra
kirsi.suomalainen@sitra.fi, 050 369 9975

Mistä on kyse?