sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Cleantech on pop. Viime tiistaina 25. helmikuuta lähes 600 vahvuinen joukko kokoontui keskustelemaan cleantechin mahdollisuuksista muovata Suomen tulevaisuutta. Mitä uutta päivä tarjosi? Sisällöllisesti seminaarin annissa ei ehkä ollut paljoa uutta, mutta asenteissa oli. Sen verran kovan tason väkeä oli paikan päälle koottu, että tilaisuus vakuutti cleantechissä olevan aineksia Suomen vaihtotaseen kääntämiseen plussan puolelle.
”Cleantech on ja on ollut Sitran strategian ytimessä. Näemme, että maailman ja Suomen suurin haaste on talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen irtikytkentä. Haaste ei ole teknologian puute. Tarvitaan systeemistä muutosta, ja se saadaan aikaan tähtäämällä resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen,” toteaa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.
Cleantech on pitkälti syntynyt prosessiteollisuudessa, kuten UPM:n johtaja Marko Janhunen totesi. Cleantech ei kuitenkaan yksin riitä. Pitää kyetä yhdistämään teknologiaa ja palveluja. Tarvitaan yritysten välistä yhteistyötä kokoon ja toimialaan katsomatta. Isojen ja pienten firmojen kohtauttamisesta löytyy paljon uusia mahdollisuuksia. Tähän uskoo vahvasti myös Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.
Cleantechistä on hyvää vauhtia tulossa valtavirtaa ja kisa globaaleilla cleantech-markkinoilla kiristyy koko ajan. Suomen täytyy tiukentaa tahtia, jos haluamme suunnitelmien mukaisesti tuplata cleantech-viennin kuudessa vuodessa. Yhtenä suomalaisyritysten vahvuutena pidetään taitoa hyödyntää ICT:tä cleantech-ratkaisuja rakennettaessa – esimerkiksi mittaamisessa, analysoinnissa ja prosessien optimoinnissa. Nyt kaivattaisiin vielä lisää konkreettisia esimerkkejä. Ai niin, ja kotimarkkinoita.
Kotimarkkinakysynnän vähäisyys on isoin uskottavuuspuute
”Cleantech-alan kasvunäkymät ovat huikeat. Maailma suorastaan huutaa ekologista kestävyyttä parantavien ratkaisujen perään. Suomi voisi pienenä, hyvin koulutettuna, luonnonvararikkaana maana olla edelläkävijä. Isoin uskottavuuspuute on tällä hetkellä kotimarkkinakysyntä. Kotimarkkinat pitäisi siis ensin luoda, lisätä kiinnostusta Suomea kohtaan ja parantaa sitä kautta yritysten vientimahdollisuuksia,” Kosonen ehdottaa.
”Kotimarkkina ei synny ilman, että julkiset hankinnat suunnataan cleantech-ratkaisuihin. Onneksi tästä on jo valtioneuvoston päätös olemassa. Sitrassa edistämme cleantech-ratkaisujen käyttöönottoa keskeisillä avainalueillamme resurssiviisaudessa ja teollisissa symbiooseissa,” kertoo Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallio.
Kotimarkkinoiden lisäksi keskusteluissa peräänkuulutettiin parempaa ennustettavuutta poliittisiin päätöksiin. Ennustettava ja vakaa lainsäädäntö oli poliittisen tahdon ja toimivan sisämarkkinan lisäksi monen toivelistalla. Esimerkiksi energiapolitiikassa tarvittaisiin pidempijänteistä suunnittelua.
Me kaikki tiedämme, että asenteiden muuttaminen vie aikaa. Suomi on nuori maa, joka on kansainvälistynyt suhteellisen vähän aikaa sitten. Vahvan insinööriosaamisen kansana näemme tuotekehityksen arvon, mutta emme aina ymmärrä panostaa riittävästi markkinoille siirtymisvaiheeseen. Tarvitaan siis lisää osaamista ja luottoa markkinoinnin jaloon taitoon. Niin, ja verotuksen siirtämistä kohti kulutusta ja päästöjä. Kuka tekisi aloitteen?
Suosittelemme