sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Millaisia eväitä Hollannin politiikkamalli tarjoaa luonnonvarastrategiatyöhön? Mitkä ovat energia- ja materiaalitehokkuuden mahdollisuudet luonnonvaratehokkuutta tavoiteltaessa? Kansallisessa luonnonvarastrategiatyössä rakennetaan tietä luonnonvarojen käyttöön tulevaisuudessa.
Luonnonvarakysymyksissä ollaan murrosvaiheessa. Luonnonvarojen globaalin käytön kasvaessa kilpailu kansainvälisillä raaka-ainemarkkinoilla kiristyy, vaikutukset ympäristön tilaan sekä politiikan ohjaukseen lisääntyvät. Suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän on tarpeen valmistautua tulevaan muutokseen luonnonvaramarkkinoilla ja – politiikassa.
Kansallista luonnonvarastrategiaa valmistelevassa seminaarissa tammikuussa käsiteltiin kansallisen luonnonvarastrategian toteuttamista sekä politiikan johtamisen että käytännön keinojen näkökulmasta.
Yhteiskunnan murros ja politiikan rakenteellinen uudistuminen
– Yhteiskunnallisessa murroksessa voittajia ovat ne, jotka pystyvät uudistamaan järjestelmäänsä hallitusti ja mahdollisimman hyvin tulevaisuutta ennakoiden. Uudistumista estävät tai sitä hidastavat erilaiset rakenteelliset jäykkyydet, kuten mentaaliset, taloudelliset, sosiaaliset tai systeemiset jäykkyydet, pohjusti johtaja Timo Hämäläinen Sitrasta.
– Visiot viitoittavat rakenteellisen uudistumisen suunnan. Ne antavat suunnan, mutta jättävät vapauden kullekin organisaatiolle muutokseen. Visiot vähentävät epävarmuutta muutoksessa ja pidentävät päätöksenteon horisonttia, tiivisti Hämäläinen tulevaisuuskuvien merkitystä muutoksen rakentamisessa.
– Hollanti käynnisti 2000-luvulla siirtymisen uusiutumattomista uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tämän muutoksen mahdollisti uusi tapa tehdä pitkäjänteistä ja systeemistä politiikkaa. Hollannin malli vastaa yhteiskunnallisia murroksissa tarvittavan visioinnin haasteisiin ja tarjoaa samalla ideoita käytännön politiikkaprosessiin, kertoi erikoistutkija Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitoksesta.
– Hollannin mallissa (transition management) politiikalle määritellään pitkän aikavälin tavoitteet, joista johdetaan lyhyen aikavälin toimet. Mallissa tavoitellaan rakennesiirtymiä yhteiskunnallisesti toivottavaan suuntaan. Oleellista on muutokseen kannustaminen ja sen esteiden purku kokeellisen toiminnan ja oppimisen avulla. Osallistavalla ja laajapohjaisella valmistelulla sekä hallinnon, politiikan ja elinkeinoelämän vuoropuhelulla ja sitoutumisella on myös keskeinen merkitys, Hetemäki tiivisti.
Kansallisen luonnonvarastrategian valmistelun tueksi kutsutun asiantuntijaverkoston näkemysten mukaan luonnonvarakysymyksissä on tarve ottaa askel sektorirajat ylittävään ja koherentimpaan politiikkaan. Ennakoinnin ja tutkimuksen avulla voidaan vastata tulevaisuuden tietotarpeisiin. Tarvitaan vähemmän, mutta laadukkaampia integroituja ohjelmia, joihin sitoudutaan niin hallinnossa kuin politiikoissakin.
– Luonnonvarakysymyksissä yhdistyvät mittavat pitkän tähtäyksen haasteet sekä tarve toimia aktiivisesti lyhyellä aikavälillä. Siksi Hollannin malli tarjoaa hyödyllisiä ideoita myös luonnonvarakysymysten käsittelyyn. Lisäksi olennaista on, että strategian johtamiselle ja jatkuvalle kehittämiselle löytyy sektorirajat ylittävä vastuutaho, totesi strategiatyön puheenjohtaja Sirkka Hautojärvi.
Energia- ja materiaalitehokkuus esimerkkeinä
– Valmistelemme kansallista luonnonvarastrategiaa rajattomassa maailmassa. Suomi voi toimia tässä työssä tiennäyttäjänä – siihen meillä on kaikki edellytykset. Strategiassa on tehtävä luonnonvarojen käyttöön liittyviä valintoja ja haettava väyliä menestykseen. Merkittäviä kehittämisen alueita ovat mm. energiatehokkuuden lisääminen ja materiaalikierron tehostaminen, Sirkka Hautojärvi totesi.
-Oulussa on saavutettu rakennusvalvonnan keinoin selkeitä tuloksia energiansäästössä. Rakentajia on ohjattu – eli oululaisittain hoksautettu – materiaalivalinnoissa energiaa säästävämpiin ratkaisuihin. Tällaiseen energianeuvontaan Suomessa on tällä hetkellä suuri tarve, kuvasi ohjelmajohtaja Jukka Noponen Sitrasta onnistunutta esimerkkiä energiatehokkuuden lisäämiseksi.
– Suomalaisen metalliteollisuuden materiaalitehokkuus on hyvä. Useat metalliteollisuuden materiaaleista, kuten teräs ja kupari, ovat täysin kierrätettäviä. Metalliteollisuuden tuotantoprosessissa syntyvän kuonan hyötykäytössä on kuitenkin ollut ajoittain ongelmia lainsäädännön epäkohtien takia. Masuunikuonaa voidaan käyttää muun muassa luomuviljelyyn, mutta muutama vuosi sitten sen käyttö tienrakennuksessa vaati ympäristöluvan, koska sitä pidettiin jätteenä. Lainsäädännöllisten esteiden ja ristiriitaisuuksien tunnistaminen on eräs keino materiaalitehokkuuden tiellä, tiivisti energia- ja ympäristöjohtaja Toni Hemminki Rautaruukista.
Kansallisen luonnonvarastrategian valmistelu jatkuu kehittämishankkeiden määrittelyllä. Strategia laaditaan laajassa yhteistyössä politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, tutkimuksen, järjestöjen sekä median kanssa. Sitran roolina strategiatyössä on työprosessin suunnittelu, koordinointi ja raportointi. Työn tulokset luovutetaan pääministeri Matti Vanhaselle keväällä 2009.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.