uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Luontobarometri 2025: Suomalaiset tunnistavat laajasti luonnon terveyshyödyt ja odottavat kunnilta toimia

Uuteen kyselytutkimukseen vastanneista 89 prosenttia toivoo, että kunnat huomioisivat nykyistä paremmin luonnon myönteiset terveysvaikutukset kaavoituksessa ja rakentamisessa.

Kirjoittaja

Antti Koistinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Ylivoimainen enemmistö suomalaisista ajattelee, että luonto lisää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tuoreessa kyselytutkimuksessa väittämän kanssa oli samaa mieltä peräti 97 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli vain yksi prosentti.

Suomalaiset toivovat kunnilta myös toimia luonnon hyväksi. Vastaajista 89 prosenttia oli sitä mieltä, että kuntien tulisi ottaa luonnon myönteiset terveysvaikutukset nykyistä paremmin huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa. Ajatus sai kannatusta laajasti vastaajien ikä- ja koulutustaustasta riippumatta. Eri mieltä oli seitsemän prosenttia vastaajista.

”Tiedämme, että luonto auttaa suomalaisia muun muassa rauhoittumaan, palautumaan ja virkistymään. Luonnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille kasvaa entisestään, kun ilmastonmuutos etenee. Luonnon merkitys voi korostua myös erilaisina kriisiaikoina, kuten havaittiin koronapandemian jyllätessä”, Sitran johtava asiantuntija Marja Järvenpää arvioi.

Vastaajista 89 prosenttia arvioi myös, että luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa ja että monimuotoinen luonto on tärkeää alueen maineelle.

Tiedot käyvät ilmi Luontobarometri 2025 -kyselytutkimuksesta. Kyselyn toteutti valtionhallinnon biodiversiteettiviestinnän ohjausryhmä ympäristöministeriön johdolla. Tulevaisuustalo Sitra oli mukana suunnittelemassa ja rahoittamassa kyselytutkimusta.

Samaan suuntaan osoitti Sitran Tulevaisuusbarometri. Sen mukaan kansalaiset pitävät oman hyvinvointinsa kannalta keskeisenä kehityskulkuna sitä, että yhdyskuntasuunnittelussa huomioidaan luontoympäristöjen säilyttäminen.

Asia on erityisen ajankohtainen huhtikuussa pidettävien kunta- ja aluevaalien alla, sillä kunnat vastaavat kaavoituksesta alueellaan ja hyvinvointialueet sote-palveluista.

Tietoisuus luontokadosta kasvussa

Tulokset kertovat, että luonto on suomalaisille hyvin merkittävä asia. Kyselyyn vastanneista 81 prosenttia piti luontoa itselleen erittäin tärkeänä tai tärkeänä. Vain kolme prosenttia ei pitänyt luontoa itselleen tärkeänä. Yli puolet, 58 prosenttia, koki itselleen kaikkein tärkeimmäksi kodin lähiluonnon, kuten puistot, metsät, polut, rannat ja vesistöt.

Suomalaisten tietoisuus luontokadon etenemisestä on myös noussut aiemmasta. Maailman luonnon tilanteesta oli huolissaan 91 prosenttia vastaajista. Suomen luonnosta oli huolissaan 72 prosenttia ja neljännes ei ollut.

Luontokato nähdään tulosten perusteella laajasti yhteiskuntaan vaikuttavana kysymyksenä. Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa kielteisesti myös ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen.

Luonnon terveysvaikutukset osaksi arkea ja terveydenhuoltoa

Viime vuosikymmeninä tieteellinen tieto luonnon merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille on vahvistunut. Tutkimusten mukaan pääsy luontoon muun muassa suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Lisäksi kaupunkien lähimetsät ja viheralueet auttavat ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti hengityselinsairauksia, kuten astmaa ja allergioita.

Tiedot kävivät ilmi Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime syksynä julkaisemasta selvityksestä, jonka Sitra rahoitti. Selvitys osoitti, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottivatkin Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.

”Yhteiskehitämme parhaillaan kumppaneiden kanssa kansallista luontoterveysohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kansansairauksista aiheutuvaa taakkaa ihmisten luontoaltistusta vahvistamalla. Tämä edellyttäisi luonnon terveyshyötyjen ottamista käyttöön niin ihmisten arkiympäristöissä kunnissa kuin terveydenhuollossakin. Tavoitteena on, että ohjelma voisi käynnistyä vuoden 2026 alussa”, Järvenpää sanoo.

Sitran ohjelmatoiminta auttaa hyviä ideoita kasvamaan merkittäviksi yhteiskunnallisiksi innovaatioiksi, jotka ratkovat tulevaisuuden haasteita. Yhdessä kumppanien kanssa Sitra vie ratkaisut käytäntöön ja juurruttaa ne osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Lue lisää:

Tutustu Luontobarometrin tuloksiin ympäristöministeriön sivuilla

Sitran Tulevaisuusbarometri 2025 – Luottamus tulevaisuuteen koetuksella

​​Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa​

Mistä on kyse?