Suomen kannattaa alkaa seurata kansallisen luontopääomansa tilaa uuden tilinpidon avulla, ehdottaa tulevaisuustalo Sitra työpaperissaan. Luontopääoma tarkoittaa maaperän, mineraalien, ilman, veden ja niissä asuvan elämän kokonaisuutta. Luontopääoma tuottaa ihmisille ja talouden käyttöön jatkuvasti valtavan määrän palveluja: esimerkiksi puhdasta vettä, ruokakasvien pölytystä, raaka-aineita ja hiilensidontaa.
Luonnon taloudellinen arvo ei kuitenkaan näy valtion ja kuntien päätöksentekijöille tai yritysten johdolle. Tämä on johtanut siihen, että talous kuluttaa luontopääomaa nopeammin kuin se kykenee uusiutumaan. Jos luontopääoman hupenemisen annetaan jatkua, luontokato romahduttaa pohjan myös taloudelta.
”Luontopääomaa on hoidettava kestävästi, jotta se voi jatkossakin tarjota edellytykset suomalaisten hyvinvoinnille ja Suomen taloudelle. Jotta päätöksentekijöillä olisi tarvittava tieto luontopääoman merkityksestä kansantaloudelle, tarvitaan työkalu, jolla seurata tätä. Muuten päätöksiä tehdään puutteellisen tiedon varassa. Sitä, mitä ei voi mitata, ei voi myöskään hallita”, painottaa Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Lasse Miettinen.
Kansantalous ja luontopääoma on tuotava yhteen
Kansantalouden tilinpito on keskeinen talouspolitiikan työkalu, jolla seurataan talouden kehitystä valittujen tunnuslukujen, kuten bruttokansantuotteen (BKT) kautta. Kansantalouden tilinpito ei kuitenkaan tunnista luonnon tuottamaa arvoa taloudelle.
Tämän puutteen korjaamiseksi kansainvälisellä tasolla on yli kymmenen vuoden ajan rakennettu standardia luontopääoman tilinpidolle: kansantalouden tilinpidon laajennukselle, jolla voi seurata luontopääoman tilaa ja muutoksia sekä kytkeä nämä kansantalouteen. Työ saavutti tärkeän etapin, kun YK:n tilastokomitea hyväksyi vuonna 2021 ekosysteemitilinpidon standardin ja suosituksen.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Ekosysteemitilinpito kokoaa yhteen tilastotietoa luonnon eri ekosysteemien pinta-alasta ja ekologisesta tilasta, ekosysteemipalvelujen määrästä ja käytöstä, palveluiden rahallisesta arvosta sekä ekosysteemien arvosta pääomana. Lisäksi tilinpito kertoo, missä palvelut sijaitsevat kartalla.
Ekosysteemitilinpidon avulla on mahdollista tarkastella, kuinka suuria hyötyjä luonnon tarjoamat palvelut tuottavat vuosittain, myös rahassa mitattuna, sekä seurata luonnossa ja ekosysteemipalveluissa tapahtuvia muutoksia. Kun tietoja yhdistetään talousmallinnukseen, voidaan tarkastella myös luontopääoman muutosten vaikutuksia esimerkiksi talouden eri sektorien tuotantoon tai työllisyyteen.
Ekosysteemitilinpidon tietoja voidaan käyttää myös luontotiedon järjestelmälliseen keräämiseen, luontotavoitteiden seurantaan ja raportointiin, poliittisten päätösten suunnitteluun sekä erilaisten luontoriskien, kuten vieraslajien leviämisen, vaikutusten arviointiin.
Ekosysteemitilinpidon täysimääräinen käyttöönotto vaatii kansallista päätöstä
Ekosysteemitilinpidon kansainvälinen standardi on nyt luotu. Seuraavaksi edessä on sen käyttöönotto YK:n jäsenmaissa. Monet maat käyttävät jo tai ovat etenemässä kohti täysimittaista ekosysteemitilinpitoa.
Edelläkävijämaita ekosysteemitilinpidon soveltamisessa ovat esimerkiksi Iso-Britannia ja Alankomaat. Myös esimerkiksi Viro on julkaissut ekosysteemien laajuudesta kertovan tilin. Kiina vuorostaan käyttää ekosysteemitilinpitoa nk. bruttoekosysteemituotteen laskemiseen. Siinä arvioidaan ekosysteemien tuottamaa vuotuista lisäarvoa Kiinan taloudelle. Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto on puolestaan hyväksynyt strategian, joka tähtää luontopääoman tilinpidon käyttöönottoon.
Myös EU on ryhtynyt toimiin. Uuden tilinpitoasetuksen myötä jäsenmaille on lähivuosina tulossa velvoite ottaa käyttöön rajattu versio ekosysteemitilinpidosta. Nyt käsittelyssä oleva komission ehdotus velvoittaa jäsenmaita tarkastelemaan ekosysteemien ekologista tilaa vain karkealla tasolla eikä esimerkiksi edellytä luonnon tarjoamien palveluiden rahallisen arvon määrittämistä. Laajempi ekosysteemitilinpito tarjoisi päättäjille kattavamman tietopohjan.
“Asetuksesta on tulossa vain karvalakkiversio siitä, mitä kokonaisvaltainen ekosysteemitilinpito tarkoittaa, sillä ehdotus ei kytke luontopääomaa kansantalouteen. Päätöksentekoa palvelisi eniten se, että luonnon tuottamien palvelujen taloudellista arvoa saataisiin näkyviin. Suomen kannattaa ottaa ekosysteemitilinpito käyttöön täysimääräisesti ja ripeästi. Tähän tarvitaan kansallinen päätös ”, Miettinen sanoo.
EU-asetuksen toimeenpanon myötä Suomen pitää joka tapauksessa ratkaista, miten ekosysteemitilinpitoa käytännössä aletaan toteuttaa kansallisesti. Sitra ehdottaa, että tässä yhteydessä tehdään suunnitelma täysimääräisen ekosysteemitilinpidon käyttöönotosta kansainvälisen standardin ja YK-suosituksen mukaisesti. Käytännössä tilinpidon kehittämisessä voitaisiin edetä vaiheittain siten, että päämääränä olisi ekosysteemitilinpidon kaikkien viiden keskeisen tilin toteuttaminen.
Tämä tukisi pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteita turvata Suomen luontopääoma osana vastuullista talouspolitiikkaa ja kehittää toimintamalli ympäristön tilan seurantaan.
”Työhön kannattaa ottaa mukaan keskeiset tiedon tuottajat ja hyödyntäjät sekä päätöksentekijät, jotta tilinpito palvelee mahdollisimman hyvin yhteiskunnan tarpeita”, painottaa Sitran asiantuntija Tatu Leinonen.
Suomen lähtötilanne on hyvä: luontotiedon keruu ja tilastoinnin laatu ovat erittäin korkealuokkaisia kansainvälisesti katsottuna ja suomalainen tutkimusosaaminen on ollut vahvasti mukana kehittämässä koko ekosysteemitilinpidon viitekehystä. Ekosysteemitilinpidolle on jo rakennettu hyvää perustaa Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen työllä. Lisäksi Tampereella, Pirkkalassa ja Espoossa on alkanut Sitran osarahoittama kokeilu, jossa kehitetään kuntien käyttöön sopivaa versiota ekosysteemitilinpidosta.
Lue lisää:
Sitran työpaperi: Luontopääoma kartalle ja euroiksi – Ekosysteemitilinpito vastuullisen talouspolitiikan työkaluna
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.