archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Lupatehdatoisin.fi-portaalista vauhtia työyhteisöjen kehittämiseen

Työelämän laatu ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä. Jokainen on oman työnsä asiantuntija ja siksi tärkeä lenkki työyhteisön toiminnan kehittämisessä. Näihin oivalluksiin pohjautuu Sitran hankkeessa kehitetty LATU-toimintamalli, jota työstettiin yhdessä viiden kunnan kanssa. Lupatehdatoisin.fi-portaali avattiin toukokuussa 2016 tukemaan LATU-toimintamallin käyttöönottoa työyhteisöissä

Kirjoittaja

Kirsi Suomalainen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

LATU-toimintamalli kannustaa johtoa ja henkilöstöä tarkastelemaan sekä omaa että työyhteisön toimintaa. Jos jokin ei toimi, muutetaan toimintatapaa yhdessä. Toimintamallin kantavana ajatuksena on ”lupa tehdä toisin”, jonka mukaan toukokuussa 2016 avattu portaali on nimetty. Lupatehdatoisin.fi-portaalin avulla työyhteisöt voivat ottaa hyväksi havaitun toimintamallin käyttöönsä helposti. Portaali syntyi, kun Työelämän laadulla tuottavuutta (LATU) -hankkeen hyvät tulokset ja kokemukset kannustivat levittämään LATU-toimintamallia myös muiden työyhteisöjen ulottuville.

”Kuntataloudelliset paineet ovat ennennäkemättömät, eivätkä ratkaisumallit löydy byrokraattisesta toimintatavasta. Koko kuntasektorin osaaminen täytyy ottaa täysimääräisesti käyttöön – kaikki kehittävät”, toteaa kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Hollolasta.

LATU on henkilöstölähtöinen tuottavuuden kehittämismalli, joka nojaa kahteen perusoletukseen: työelämän laadulla lisätään tuottavuutta ja henkilöstö on organisaation tärkein tuottavuustekijä. Lupatehdatoisin.fi-portaalissa kuvataan toimintamallin perusperiaatteet, tarjotaan käytännön työkaluja ja annetaan vinkkejä henkilöstölähtöisen kehittämisen käynnistämiseen.

LATU-mallin käyttöönotolla ja työelämän laatuun panostamalla tuloksellisuus paranee ja henkilöstöstä tulee aidosti organisaation tärkein tuottavuustekijä. Henkilöstölähtöinen tuloksellisuuden kehittäminen on entistä merkittävämpi toimintatapa, kun etsitään uudenlaisia ratkaisuja organisaatioiden parempaan tulevaisuuteen rakenteellisten uudistusten rinnalla”, kuvailee johtava asiantuntija Mervi Porevuo Sitrasta toimintamallin hyötyjä.

”LATU-hanke käynnisti Hollolassa kokonaisvaltaisen toimintatapamuutoksen, missä henkilöstölähtöinen, arjessa tapahtuva ja jokapäiväiseen työhön kuuluva kehittäminen nostettiin keskiöön. Malli tukeutuu ja on kytketty tänä päivänä laatujärjestelmään (CAF-itsearviointi) ja LEAN-työhön. Poikkihallinnollinen kehittämisryhmä ja kannustepalkkiomalli toimivat kehittämisen vauhdittajina”, kuvailee Päivi Rahkonen LATU-mallin roolia Hollolassa.

LATU-malli kehitettiin yhdessä kuntien kanssa Sitran LATU-hankkeessa vuosina 2011–2013. Hankkeessa olivat mukana Lieksan, Hollolan, Punkalaitumen, Maskun ja Siikajoen kuntien koko henkilöstö. Kunnat säästivät menoissaan, kun työyhteisön jokainen jäsen pääsi osallistumaan työn ja toimintojen kehittämiseen. Viiden kunnan hankkeessa yhteenlaskettujen työelämälähtöisten kehitysideoiden kokonaishyödyt olivat lähes 1000 euroa vuodessa työntekijää kohden (yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa). Hollolan kaupunki muun muassa vältti LATU-mallin avulla silloin uhanneet lomautukset ja Maskussa sairauspoissaolot kääntyivät laskuun.

KunTeko 2020 -ohjelma vastaa toimintamallin levittämisestä kuntiin. Toimintamalli sopii kuntien lisäksi myös muihin työyhteisöihin.

Lisätietoja LATU-toimintamallin käyttöönotosta

Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija, KT Kuntatyönantajat
niilo.hakonen(at)kt.fi, (09) 771 2025

Anniina Tuomi, projektipäällikkö, KunTeko 2020
anniina.tuomi(at)kt.fi, 040 562 6397