Mahdollinen tehtävä: Ketterästi ja vaikuttavasti toimiva valtionhallinto

OECD kritisoi vuonna 2010 julkaistussa Suomen julkishallintoa koskeneessa arvioinnissaan maamme julkishallintoa muun muassa hallinnontasojen yhteisen päämäärän puuttumisesta ja hallinnonalojen vähäisen yhteistyön heikkoudesta. Vastaavia haasteita on myös muissa maissa. On selvää, että jatkossa meidän on kyettävä kehittämään sellaisia julkisjohtamisen malleja, joilla varmistetaan nykyistä parempi toiminnan tehokkuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Sitran Julkishallinnon johtamisohjelma on omalta osaltaan tarttunut näihin haasteisiin.

Juuri julkistetussa Mission Possible – Agility and Effectiveness in State Governance -raportissa analysoidaan hyvän julkisen hallinnon edellytyksiä ja mahdollisuuksia myös kansainvälisten vertailuesimerkkien avulla. Raportti on jatkoa aiemmin vuonna 2010 julkaistulle Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta – Valtion konsernijohdon vaativa mutta mahdollinen tehtävä -raportille.

Hyvä julkinen hallinto edellyttää hallinnon alojen ja tasojen välisen horisontaalisen yhteistyön parantamista ja vuorovaikutuksen lisäämistä eri sidosryhmien kanssa sekä hallinnon toimintakulttuurin kehittämistä avoimemmaksi ja innovatiivisemmaksi. Johtamisjärjestelmien lisäksi huomiota on kiinnitettävä jatkossa myös hallinnon vuorovaikutus- ja kulttuurijärjestelmän vahvistamiseen. Tämä tarkoittaa sitoutumiseen, yhteisiin toimintaperiaatteisiin, luottamukseen sekä avoimuuteen ja vuorovaikutuksellisuuteen perustuvan toimintatavan ja yhteisöllisyyden rakentamista.

– Perinteiset oletukset valtioiden rooleista ja tehtävistä sekä poliittisesta johtajuudesta on haastettu ennen näkemättömällä tavalla, ja niinpä ”valtiokonsernien” johtamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, toteaa raportin kirjoittaja tohtori Seppo Määttä.
– Vaatimukset uudenlaisesta avoimuudesta kohdistuvat erityisesti ”valtiokonsernien” tapaan kohdata ja kuulla kansalaisia äänestäjinä, asiakkaina, veronmaksajina – ja ennen muuta ihmisinä. Paljastuneet ongelmat sekä johtamisjärjestelmissä että ihmisten kohtaamisen ja kuulemisen kanavissa nostavat ilmaan kysymyksiä myös ”valtiokonsernien” kulttuurista ja arvoperustasta: perustuuko valtiokonsernien toiminta julkisen hyvän ja yhteisen edun ihanteen mukaiselle ”life is great” -kulttuurille vai perustuuko se ajan kuvaan mukaan ”I am great – You are not great” -kulttuurille?

Raportissa valtiokonsernin ohjaus on hahmotettu monipuolisesti: kulttuurisysteeminä, vuorovaikutussysteeminä ja johtamissysteeminä. Mikään näistä ei ole olemassa vain itseään varten. Ketterän ja vaikuttavan ohjausjärjestelmän tulee tukea valtiokonsernin perustehtävää  korostaa Seppo Määttä. Julkaisu haastaakin meitä keskustelemaan aiheesta sekä Suomessa että kansainvälisillä areenoilla.

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen tiivistää asian seuraavasti:
– Vanha sanonta ”Culture eats strategy and structure for breakfast” pitää edelleen paikkansa. Pyrimme edelleen myös Suomessa ja aivan erityisesti valtionhallinnossa ratkaisemaan ongelmia liian ”asiantuntijamaisesti” vain rakenteiden ja järjestelmän kautta – usein huonolla menestyksellä. Mikään kun ei muutu ellei ihmisten käyttäytyminen ja toimintotapa muutu. Siksi tarvitsemme kipeästi Seppo Määtän uuden raportin kaltaisia valtiokonsernin kehittämistä kokonaisvaltaisesti tarkastelevia avauksia. Emme mitenkään pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteeseen ilman nykyistä suurempaa strategista ketteryyttä ja se taas edellyttää ”kulttuurivallankumousta”.

Julkaisujen tiedot

Seppo Määttä:
Mission Possible –  Agility and Effectiveness in State Governance
Sitra Studies 57. Helsinki 2011.
Lataa Selvityksiä 57 (pdf-tiedosto)

Seppo Määttä ja Sitra:
Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta – Valtion konsernijohdon vaativa mutta mahdollinen tehtävä
Sitran selvityksiä 21. Helsinki 2010.  
Lataa Selvityksiä 21 (pdf-tiedosto)