sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Perinteisen uutismedian valta-aseman heikentyminen ja tiedon portinvartijuuden uudet muodot haastavat demokratian kestävyyttä kovemmin ja moniulotteisemmin kuin tähän asti on ajateltu. Samalla murros haastaa myös totunnaisia oletuksiamme kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen edellyttämistä tiedoista ja taidoista.
Tätä muutosta kuvataan työpaperissa Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella, joka on julkaistu osana Sitran Digitaalinen valta ja demokratia -projektia. Työpaperissa tarkastellaan menossa olevaa media- ja informaatioympäristön murrosta tuomalla viestintäteorioiden klassikkona pidetty portinvartijateoria viime vuosisadalta 2020-luvulle.
”Näyttää siltä, että sosiaalisen median nousuun usein liitetty ajatus portinvartijuuden kuolemasta oli vahvasti ennenaikainen. Portinvartijavalta ei ole hävinnyt minnekään, vaan se on muuttunut, pirstaloitunut ja vaihtanut osin omistajaa. Lisäksi mediaympäristön murros on synnyttänyt täysin uusia digitaalisen vallan muotoja ja uusia portinvartijoita, jotka kuitenkin näkevät oman yhteiskunnallisen roolinsa ja vastuunsa hyvin toisella tavalla kuin perinteiset tiedotusvälineet,” kertoo Sitran projektijohtaja Jukka Vahti ajatuksista työpaperin taustalla.
Aiemmin perinteinen uutismedia toimi tiedon portinvartijana ja määritteli, mistä ja miten yhteiskunnassa keskustellaan. Massaviestinnän aikakauteen verrattuna digitaaliset palvelut, alustat ja niiden algoritmit, ovatkin ottaneet itselleen merkittävästi valtaa sen suhteen, millaista informaatiota meille tarjotaan ja miltä datan perusteella räätälöidyt mediamaisemat kullekin näyttävät.
Informaatiosotien aikakaudella tarvitaan syvempää ymmärrystä portinvartijuuden murroksesta
Työpaperi kuvaa, miten merkittävimmistä alustayhtiöistä, kuten Facebookista, Googlesta ja Twitteristä on kasvanut globaaleja jättiläisiä, digitaalisen ajan portinvartijoita. Niiden portinvartija-asema tai -mekanismit eivät kuitenkaan ole samanlaisia kuin perinteisten uutismedioiden.
Alustayhtiöt eivät itse tuota sisältöä, vaan valikoivat, kanavoivat ja jakavat informaatiota automatisoitujen prosessien avulla. Yksilöiden ja toimittajien kaltaisten ammatillisten ryhmien suorittamasta kuratoinnista onkin siirrytty yhä kasvavassa määrin algoritmien suorittaman valikoinnin aikakauteen.
”Pohjoismaisesta vahvan mediasääntelyn näkökulmasta alustayhtiöiden globaali luonne on täysin uudenlainen haaste, joka tuntuu osin lamaannuttaneen kansalliset päätöksentekijät. Miten tukea demokratiaa vahvistavaa portinvartijuutta, kun kansallisen sääntelyn mahdollisuudet ovat rajatut? Kysymys on tärkeä myös kansallisen huoltovarmuuden ja yhteiskunnan iskunkestävyyden kannalta informaatiosodankäynnin aikakaudella, koska suurimmista alustapalveluista on tullut suhteellisen lyhyessä ajassa kiinteä osa arkeamme ja koko yhteiskunnan sosiaalista infrastruktuuria,” pohtii Sitran projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo, toinen työpaperin kirjoittajista.
Portinvartijuus on ottamassa erilaisia muotoja niin liberaaleissa demokratioissa kuin autoritaarisissa maissa. 2000-luvun viestintäteknologia tarjoaa mahdollisuuksia niin demokratian edistämiseen kuin kansalaisten oikeuksien ja tiedonvapauden tukahduttamiseen.
Työpaperin johtopäätöksissä todetaan, että polku kohti nykyistä terveempää informaatioympäristöä ei onnistu vain alustajättien sääntelyä kehittämällä, vaan edellyttää rinnalleen EU:lta selkeämpää visiota siitä, miten voimakkaasti se on valmis tukemaan demokraattisia arvoja vahvistavaa portinvartijuutta sekä rajojensa sisällä että sen ulkopuolella. Samalla tarvitaan panostuksia myös omaan viestintäinfrastruktuuriin.
Lisätietoja Portivartijuus digitaalisella aikakaudella -työpaperista
Hannu-Pekka Ikäheimo, projektijohtaja, Uudet vaikuttamisen tavat, Sitra, yhteystietoihin tästä
Olli Seuri, mediatutkija, toimittaja, olli.seuri@iki.fi
Lisätietoja Digitaalinen valta ja demokratia -projektista
Jukka Vahti, projektijohtaja, Digitaalinen valta ja demokratia, Sitra, yhteystietoihin tästä
Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella -työpaperi on osa Sitran Digitaalinen valta ja demokratia -projektissa tehtävää työtä, jossa pohditaan digitaalisen vallan uusia muotoja sekä niiden vaikutuksia demokratiaan. Sitran aiemmat julkaisut, mm. Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen (2021) ja Digivallan jäljillä (2022) ovat valottaneet mediaympäristön murrosta ja tulevaisuuskuvia sekä yksilöitä koskevan datan keräämiseen ja hyödyntämiseen perustuvan digitaalisen vallan luonnetta. Nyt julkaistu työpaperi syventää aiempien julkaisujen kuvaamaa mediaympäristön muutosta ja tuo klassisen portinvartijateorian viime vuosisadalta tähän päivään.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.