Megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikäyttö ja digitalisaatio koskettavat meitä kaikkia. Yliopistoilla on keskeinen tulkin rooli megatrendien ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä, muistutti Sitran yliasiamies Mikko Kosonen lukuvuoden avajaistilaisuuden juhlapuheessaan Vaasan yliopistossa.
”Maailma ympärillämme on jatkuvan muutoksen kourissa ja tulevaisuuteen on vaikea nähdä. Ainoa asia mitä voimme tässä tilanteessa tehdä on oppia entistä enemmän megatrendeistä ja tarttua rohkeasti niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.” Tämä oli tiivistettynä Sitran yliasiamies Mikko Kososen viesti tänä syksynä työnsä aloittaville opiskelijoille ja opettajille.
”Ilmastonmuutos on kaikista suurin ihmiskuntaa koskaan kohdannut haaste, joka etenee jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Mikäli ilmastokriisiä ei onnistuta ratkaisemaan, putoaa pohja kaikelta muulta: talouskasvulta, hyvinvoinnilta ja turvallisuudelta, sillä ihmiset joutuvat kamppailemaan hupenevasta elintilasta, puhtaasta vedestä ja ravinnosta.”
Vaikka ilmastonmuutos on suuri ja todellinen uhka, se on samalla myös suuri mahdollisuus, muistutti Kosonen lukuvuoden avajaistilaisuuden puheessaan eilen Vaasassa.
”Suomalainen teknologia voi olla avainasemassa ratkaisemassa tätä valtavaa haastetta ja ehkäisemässä ihmisten elinolojen heikentymistä. Ilmastonmuutoksen torjunta ei olekaan vain ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa, vaan se on mitä suurimmassa määrin myös talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Ja siksi siihen liittyvä opetus tulee olla integroituna jokaiseen tieteenalaan niin taloustieteissä, viestinnässä, johtamisessa kuin tekniikassakin.”
”Meidän tuleekin Suomessa panostaa aiempaa enemmän ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien ratkaisujen kehittämiseen, kaupallistamiseen ja levittämiseen.”
Kiertotaloudesta työllisyyttä ja kasvua
Ilmastonmuutoksen ohella toinen tulevaisuuttamme voimakkaasti muovaama megatrendi on luonnonvarojen ylikäyttö. Maailmassa käytetään jo nyt huomattavasti enemmän resursseja kuin maapallo pystyy tuottamaan. Yksi keskeinen ratkaisu luonnonvarojen ylikäyttöön on kiertotalous.
”Kiertotalous on kokonaan uusi talousmalli, jossa tuotteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei jätettä ja hukkaa synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa ja kiertomateriaaleja käytetään yhä uudestaan ja uudestaan.
”Kiertotalous on myös tapa luoda uusia työpaikkoja Suomeen. Nämä työpaikat syntyvät materiaalien keräyksen, kierrätyksen, korjauksen, huollon ja uudelleenvalmistuksen ympärille. Kiertotalous vaatii kuitenkin suuria muutoksia yritysten perinteisiin liiketoimintamalleihin. Tavaran myymisen sijaan kiertotalousyritykset laskuttavat tuotteidensa käytöstä syntyvästä hyödystä. Esimerkiksi yksi maailman johtavista rengasvalmistajista, ranskalainen Michelin ei enää myy renkaita, vaan turvallisia ajokilometrejä. Tämä uusi liiketoimintamalli mahdollistaa talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen irtikytkennän toisistaan,” muistutti Kosonen.
”Kiertotaloudessa, kuten kaikessa uudistumisessa, on voittajia ja häviäjiä. Kokonaistase on lukuisten selvitysten mukaan kuitenkin hyvin positiivinen sekä kilpailukyvyn, työllisyyden, kasvun että ympäristönkin suhteen. Tämän vuoksi kiertotaloutta on tavoiteltava,” jatkoi Kosonen.
Kolmantena megatrendinä Kosonen mainitsi digitalisaation, joka on jo mullistanut maailmamme. Älykkäät koneet, älykäs liikenne, älykkäät energiaratkaisut, älykkäät rakennukset sekä ja kaikki muut älykkäät prosessit tulevat jatkossa olemaan valtavirtaa ja muuttavat samalla työelämää hurjalla vauhdilla.
”Digitalisaatio mahdollistaa kiertotalouden lisäksi myös jakamistalouden, joka on yksi tulevaisuuden mielenkiintoisimmista trendeistä.”
Yliopistoilla on Kososen mukaan keskeinen tulkin rooli megatrendien ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä.
”Yhdistämällä niiden tarjoamat mahdollisuudet luonnontieteiden ja teknologian huippuosaamiseen, voimme luoda jotain uutta, ja yhdessä yritysten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa nostaa Suomen takaisin kasvu-uralle.”
Mikko Kososen puheen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Suosittelemme