sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Parlamenttiryhmä, Suomessa eduskuntaryhmä, muodostuu saman puolueen kansanedustajista. Eduskuntaryhmä ja puolueorganisaatio eivät siis ole sama asia, vaikka kansalaisen silmissä ne näyttäytyvätkin usein pitkälti yhtenä tahona. Niiden toimintaa ohjaavat eri lait.
Puolueet ja parlamenttiryhmät ovat selvästi lähestyneet toisiaan kaikissa Pohjoismaissa. Yksi syy tälle on päivänpolitiikan rytmin nopeutuminen. Puolueet ovat hitaita reagoimaan päivänpolttaviin kysymyksiin, jonka vuoksi kansanedustajista koostuva eduskuntaryhmä saa puolueessa merkittävästi valtaa ja näkyvyyttä.
Sitran motiivi tarkastella parlamenttien, parlamenttiryhmien ja puolueiden suhteita sekä niiden käyttämiä tukipalveluita liittyy demokratian toimintakyvyn vahvistamiseen. Tukipalveluilla tarkoitetaan muun muassa informaatiopalveluja ja valmistelun tukea.
Sitran tuottaman vertailun avulla voidaan parhaimmassa tapauksessa ratkaista poliittisen prosessin rooleihin, työnjakoon ja tukipalveluihin liittyviä epäselvyyksiä ja tukea kehitystyötä.
Sitran aiemmassa työssä on todettu, että Suomessa demokraattisen päätöksenteon virallista prosessia tuetaan hyvin tukipalveluilla, ja näihin liittyen roolit sekä työnjako ovat melko hyvin selvillä. Sen sijaan päätöksenteon poliittisessa prosessissa, jossa eduskuntaryhmät muodostavat kantoja ja valmistelevat aloitteita, tilanne on toinen. Palveluiden käyttöön, resursseihin ja työnjakoon liittyy usein epäselvyyksiä.
Aiheen tarkastelu liittyy siis demokraattisen päätöksenteon laatuun ja kyvykkyyteen. Kun viime vuosina maailmaa ovat ravistelleet niin pandemia kuin hiljattainen turvallisuusympäristön radikaali muutos, päätöksentekojärjestelmän toimintakyvyn turvaaminen kaikissa olosuhteissa nousee yhä tärkeämmäksi.
Sitran tuottaman vertailun avulla voidaan parhaimmassa tapauksessa ratkaista poliittisen prosessin rooleihin, työnjakoon ja tukipalveluihin liittyviä epäselvyyksiä ja tukea kehitystyötä.
Mitä pohjoismainen vertailu meille kertoo?
Puolueiden ja niitä edustavien parlamenttiryhmien roolit ja suhteet eivät ole aina selkeitä. Esimerkiksi puolueiden ja parlamenttiryhmien välistä suhdetta kirjaavaa erillistä lainsäädäntöä ei ole missään Pohjoismaassa. Sen sijaan suhde perustuu puolueiden ja ryhmien omiin sääntöihin. Tästä seuraa, että parlamenttiryhmien ja puolueiden välisessä toiminnassa on eroja myös maiden sisällä, puolueesta riippuen.
Kaikissa Pohjoismaissa parlamentti instituutiona tukee sen jäseniä ja parlamenttiryhmiä erinäisillä tukipalveluilla. Palvelujen kohderyhmänä ovat yleisimmin parlamentin jäsenet, mutta myös parlamenttiryhmät hyödyntävät näitä palveluja. Keskeisen palvelun muodostavat avustajat, ja esimerkiksi siinä, minkä toimijan palkkalistoilla avustajat ovat, on maiden välillä erilaisia käytäntöjä.
Myös taloudellisen tuen periaatteissa on Pohjoismaiden välillä eroja. Ruotsissa ja Norjassa oppositiossa olevat parlamenttiryhmät saavat lisätukea parlamentilta ja Islannissa valtiovarainministeriöltä. Suomessa oppositioon kuuluvia eduskuntaryhmiä ja kansanedustajia on pyritty tukemaan lisäämällä tietopalvelujen resursointia ja käyttömahdollisuuksia.
Sitra julkaisee Parlamenttiryhmien ja puolueiden rooli Pohjoismaissa -selvityksen kutsuvierastilaisuudessa eduskunnassa keskiviikkona 23.3.2022. Tilaisuuteen on kutsuttu eduskunnan hallinnon, eduskuntaryhmien kanslioiden ja puoluetoimistojen edustajia. Tilaisuuden tavoitteena on saattaa osapuolet yhteen keskustelemaan yhteisen kehittämistyön mahdollisuuksista, käyttäen apuna Pohjoismaista kerättyjä esimerkkejä.
Lataa Parlamenttiryhmien ja puolueiden rooli Pohjoismaissa -selvitys.
Selvityksen käytännön toteuttamisesta vastasi Deloitte Oy helmi-kesäkuussa 2021 julkisista lähteistä koostetun tiedon sekä kohdemaissa toteutettujen asiantuntijahaastattelujen pohjalta. Selvitys on osa eduskuntatyön uudistamisen tukea Sitran Uudistuva päätöksenteko -projektissa, joka edistää julkisen päätöksenteon uudistumiskykyä kohti osallistavaa, avointa ja siilotonta yhteistoimintaa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.