Missä ovat ne ainekset, joista alueella voi tehdä rahaa?

Missä istutaan kultamunien päällä? Entä mitä puuttuu? Millaisia resursseja oma kaupunkiseutu, talousalue tai maakunta voivat tarjota taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseksi? Uusi materiaalivirtoja kuvaava malli antaa ensimmäistä kertaa kuvaa aiemmin hämärässä pysyneistä talouskasvun tekijöistä.

Raaka-ainevirroista ja luonnonvarojen käytöstä ei tähän asti ole aluetasolla ollut tarkkaa tietoa. Tieto on tärkeä, jotta raaka-aineita, luonnonvaroja ja materiaaleja voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin. Tieto tekee myös näkyväksi ne arvokkaat resurssit, joista kenties ei ole vielä hoksattu tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja arvonlisäystä.

Nyt Suomessa on ensimmäisenä Jyväskylän alueella selvitetty alueellisten resurssitietojen saatavuutta, läpivalaistu luonnonvarojen käyttöä ja kehitetty mallia alueen todellisten materiaalivirtojen kuvaamiseksi. Aivan vastaavanlaista mallia ei ole aiemmin ollut aluetasolla käytettävissä.

Malli on kehitetty Sitran toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:ssä. Yhteistyössä on ollut mukana Luonnonvarakeskus ja rahoittajina Sitran lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö. Jatkossa mallia voivat hyödyntää muutkin alueet. Malli soveltuu maakuntien, kaupunkiseutujen ja pienempien aluekehityshankkeiden resurssitehokkuuden tarkasteluun.

Mallilla voidaan tunnistaa yritysten merkitys aluetaloudelle, työllisyydelle ja ympäristölle sekä yritysten rooli kiertotalouden edistämisessä. Mallilla voidaan simuloida ja konkretisoida investointien taloudelliset ja muut yhteiskunnalliset hyödyt. Mallin myötä selviävät ne alueen resurssiverkon solmukohdat, joissa tuotannon arvoketjuja voitaisiin pidentää, tuotteiden jalostusarvoa nostaa ja hyödyntämättömien virtojen käyttöä tehostaa kiertotaloutta vahvistavalla tavalla.