Mitä kuuluu Työhyvinvointi-SIBille?

Lounais-Suomen maistraatti allekirjoitti ensimmäisenä työnantajana sopimuksen Työhyvinvointi-SIB-rahaston kanssa. Toukokuusta 2015 lähtien viraston työntekijät Turussa, Porissa, Raumalla, Salossa ja Paraisilla ovat saaneet työhyvinvointia edistäviä palveluja henkilökohtaisesta kunto-ohjauksesta konfliktien sovitteluun ja esimieskoulutuksesta koko henkilöstön yhteisiin kehityspäiviin.

Ja kuten tulosperusteiseen rahoitussopimukseen on kirjattu, maistraatti ei maksa saamistaan palveluista. Ne kustantaa SIB-rahasto sijoittajilta kerätyin varoin. Sijoittajiksi lähtivät Sitran lisäksi Me-säätiö ja finanssisijoittaja Henri Kulvik.

Maksun aika tulee vasta, jos tarjotut palvelut tehoavat eli maistraatin sairauspoissaolot vähenevät. Maksuperuste on siis vaikuttavuus, ei palveluiden määrä.

”Olemme saaneet käyttöömme uusia sähköisiä työkaluja ja monenlaista räätälöityä tukea. Palveluita on rakennettu aidosti virastomme tarpeista käsin”, kiittelee Lounais-Suomen maistraatin päällikkö Anne Oksanen. Maistraatit vastaavat muun muassa oman alueensa väestötietojärjestelmästä, holhousasioista, kuluttajaneuvonnasta ja siviilivihkimisistä. Lounais-Suomen maistraatissa on noin 80–90 työntekijää.

Yksi Oksasen arkea helpottaneista työkaluista on sähköinen tietokanta, joka kerää tietoa sairauspoissaoloista, hälyttää esimiehiä raja-arvojen ylittyessä ja muistuttaa heitä keskusteluista työntekijöiden kanssa. Niiden avulla selvitetään, mistä poissaolot johtuvat, ja kartoitetaan, voidaanko tilanteeseen tarjota tukea tai voidaanko esimerkiksi työtehtäviä järjestää uudelleen.

Myös Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky), ruoka- ja siivouspalveluihin erikoistunut Aleksia-liikelaitos Nurmijärveltä ja Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä ovat sopineet yhteistyöstä Työhyvinvointi-SIB-rahaston kanssa. SIB-sopimusten ja niihin liittyvien palvelujen piirissä on yhteensä 1 580 julkisen sektorin työntekijää.

Laaja kirjo palveluita yhdeltä luukulta

Itä-suomalainen Coronaria Tietotaito Oy on erikoistunut johtamisen kehittämiseen. Se on yksi Työhyvinvointi-SIBin kolmesta palveluntarjoajasta. Kaksi muuta ovat koalitiota johtava Aino Health Management Oy, joka myös vastaa valtaosasta palveluista, ja Headsted Oy, joka kehittää verkko-ohjelmia muun muassa uniongelmien ja stressin hallintaan.

”Meitä palveluntuottajia sitoo yhteinen tavoite, jonka pohjalta koostamme ja räätälöimme palveluita asiakkaiden tarpeisiin. Etenemme asiakasta kuunnellen, ja teemme vain sellaista, mikä on kaikkien mukana olevien tahojen mielestä järkevää. Tarjoamme laajat palvelut yhdeltä luukulta,” kertoo Tietotaito Groupin johtaja ja partneri Pirkko-Liisa Hyttinen.

Osa Työhyvinvointi-SIBin palveluista on kiinteitä eli ne rullaavat läpi koko sopimuskauden. Niiden päälle räätälöitäviä palveluita suunnitellaan kerran kuussa palveluntuottajien, asiakkaan ja SIB-hanketta hallinnoivan Epiqus Oy:n yhteispalaverissa. Samalla luodaan katsaus tuloksellisuuden mittariin eli sairauspoissaoloihin.

”Tarpeet muuttuvat, joten on tärkeää, että myös palvelut joustavat ja vaihtuvat ajan mittaan”, Hyttinen painottaa.

Sairauspoissaolot vähentyneet – tavoitteeseen vielä matkaa

Työhyvinvointi-SIB on jo ohittanut elinkaarensa puolivälin. Vuosina 2015–2017 mukana olevat työnantajat kirjasivat sairauspoissaoloja yhteensä vajaat 2 400 päivää vähemmän kuin vertailujaksolla. Se vastaa noin 9,5 henkilötyövuoden säästöä.

”Työntekijää kohden sairauspoissaoloja on ollut vuodessa keskimäärin yksi päivä (0,94) vähemmän. Se tarkoittaa noin seitsemän prosentin vähennystä vertailukauteen”, kertoo Epiqus Oy:n partneri Jussi Nykänen. Epiqus hallinnoi SIB-rahastoa ja siihen liittyvää hanketta.

Tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa. Rima asetettiin niinkin korkealle kuin 2,1 sairauspoissaolopäivän vähenemään työntekijää kohden.

”Tähänastiseen tulokseen on vaikuttanut merkittävästi se, että suurin työllistäjä, Sakky, toteutti vähän ennen sopimuskauden alkua YT-neuvotteluja. Ne heikensivät luonnollisestikin työilmapiiriä ja aiheuttivat sairauspoissaoloihin aluksi voimakkaan nousupiikin, joka on sittemmin taittunut”, Nykänen toteaa.

SIB-sopimuksessa yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi on määritetty 350 euroa. Jokainen vältetty sairauspoissaolopäivä merkitsee näin ollen julkiselle sektorille 350 euron säästöä. Tuosta säästöstä osallistujat maksavat rahastolle 175 euroa. Loppu jää niille itselleen.

SIB-rahaston taloudellinen tuotto riippuu näin ollen siitä, miten hyvinvoinnille asetetut tavoitteet toteutuvat. Sijoittajien näkökulmasta onkin toivottavaa, että sairauspoissaolot laskevat mahdollisimman lähelle asetettua tavoitetta. Silloin he saavat pääomansa takaisin ja sille kohtuullisen tuoton.

Sairauspoissaolot eivät kerro kaikkea

Vaikka sairauspoissaolot ovat tässä hankkeessa vaikuttavuuden mittari, alusta asti on tiedetty, etteivät ne kerro koko totuutta.

”Mittareiden täytyy olla yksiselitteisiä, koska tulosperusteiset maksut perustuvat niihin. Kaikkea ei myöskään voi mitata. Nämä rajoitukset huomioiden, tämän hankkeen kaikki osapuolet olisivat varmasti hyötyneet useammasta mittarista. Mukana olevien työnantajien palautteesta päätellen panostuksemme työhyvinvointiin ovat heijastuneet laajemminkin työntekijöiden elämänlaatuun sekä työpaikan ilmapiiriin ja tuottavuuteen”, Nykänen kertoo.

Tietotaidon Pirkko-Liisa Hyttinen on samaa mieltä: ”Tästä pilotista on opittu, että sairauspoissaolot ovat liian kapea ja jopa hieman epäreilu työhyvinvoinnin mittari, sillä niihin vaikuttaa niin moni muukin seikka.”

Yhden tai kahden työntekijän vakava sairaus voi heilauttaa pienen organisaation sairauspoissaolot punaiselle, vaikka työhyvinvoinnissa yleisesti olisi tapahtunut merkittävää parannusta.

Lounais-Suomen maistraatissa sairauspoissaoloja oli hankkeen alussa noin 14,5 päivää henkeä kohden. Luku laski ensin selvästi, nousi sitten taas lievästi ja on nyt noin 11 päivää henkeä kohden, siinä missä tavoite asetettiin yhdeksään päivään sopimuskauden lopussa. Epävirallisiin mittareihin voinee lukea ainakin valtion vuosittain järjestämän työtyytyväisyyskyselyn, jossa Lounais-Suomen maistraatin tulokset ovat nousseet valtakunnalliseen tavoitteeseen SIB-hanketta edeltäneiden vuosien hieman heikommista tasoista.

Työhyvinvointi on harvoin vain yhden toimijan vastuulla. Esimerkiksi Lounais-Suomen maistraatissa kehitystyöhön ovat osallistuneet viraston itsensä lisäksi myös Maistraattien ohjaus- ja kehitysyksikkö ja SIB-rahasto.

”Aina ei ole täysin selvää, kenen vastuulla mikäkin asia on. SIB-hankkeeseen liittyvät roolit ja vetovastuut olisi hyvä määritellä selkeästi alusta lähtien”, sanoo Anne Oksanen.

Lounais-Suomen maistraatti ja Sakky liittyivät SIB-hankkeeseen vuonna 2015. Aleksia-liikelaitos lähti mukaan vuoden 2016 alussa ja Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä uusimpana ja viimeisenä tulokkaana vuoden 2017 keväällä. Sopimuskausi on kaikilla kolme vuotta. Ensimmäinen sopimus päättyy näin ollen tämän vuoden huhtikuussa ja viimeinen vuoden 2020 keväällä, jolloin saadaan laskettua myös rahaston lopulliset tulokset.

Työterveyslaitokselta arvio Työhyvinvointi-SIBistä

Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut Työterveyslaitokselta arvioinnin Työhyvinvointi-SIBistä. Tavoitteena on selvittää muun muassa räätälöityjen palvelumallien toteutusta, interventioiden välittömiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyskustannuksissa tapahtuvia muutoksia. Työ on alkanut ja tuloksista raportoidaan näillä näkymin vuoden 2019 syksyllä.

”Vaikuttavuuden arviointi ei sisälly toimeksiannon tavoitteisiin”, painottaa Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö Irmeli Pehkonen.

Sairauspoissaolot vaihtelevat suuresti toimialoittain ja ammattiryhmittäin. Myös tässä SIB-hankkeessa on mukana erilaisia toimialoja opetuksesta ruoka- ja siivouspalveluihin ja kotihoidosta hallinnollisiin palveluihin.

”Sairauspoissaolojen lähtötasossa oli huomattavia organisaatiokohtaisia eroja, joten tavoitekaan ei näyttäydy samanlaisena kaikille”, Pehkonen huomauttaa.

Työkyvyttömyydestä aiheutuu Suomessa vuosittain noin seitsemän miljardin euron kustannukset, josta julkisen sektorin osuus on noin kaksi miljardia euroa. Valtaosa, noin kaksi kolmasosaa kustannuksista, liittyy sairauspoissaoloihin. Näiden lukujen päälle tulevat vielä sijaisten palkka- ja muut kulut. Kuntien kokonaistyöajasta sairauspoissaolot nakertavat noin viisi prosenttia.

Lisätietoja:
Jussi Nykänen, partneri, Epiqus Oy, puh. 040 8408 8001
Mika Pyykkö, projektijohtaja, Vaikuttavuusinvestoimisen tuki, Sitra, puh. 040 674 3246

Tulosperusteinen rahoitussopimus (engl. Social Impact Bond, SIB) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto. Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Hankeille määritellään tarkat, mitattavat tavoitteet, jotka heijastavat haluttua hyvinvoinnin lisäystä. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.