sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
YK:n luontokokous järjestetään lokakuun puolivälissä Kolumbian Calíssa. Marraskuussa maailman maat puolestaan kokoontuvat tiukkoihin ilmastoneuvotteluihin Azerbaidžanin Bakuun. Neuvotteluissa etsitään ratkaisuja ilmastokriisiin ja luontokatoon. Tilanne on vakava, mutta luontokadon suunta voidaan yhä kääntää ja ilmaston kuumenemista hillitä.
Sitran asiantuntijat seuraavat kansainvälisiä neuvotteluita aktiivisesti sekä Suomessa että paikan päällä. He taustoittavat ja kommentoivat aiheita mielellään myös median edustajille.
Vaikka YK:n ilmasto- ja luontokokouksissa neuvotellaan eri aikoina ja eri pöydissä, kyse on yhdestä ja samasta tulenpalavasta kokonaisuudesta: ilmaston kuumeneminen aiheuttaa luontokatoa, ja luontokato heikentää kykyämme hillitä ilmaston kuumenemista.
Kiertotalous on yksi keskeisistä työkaluista, joka toimii niin ilmastopäästöjen vähentämiseen kuin luontokadon hillintään. Luonto- ja ilmastokokouksia seuraa keväällä 2025 järjestettävä Maailman kiertotalousfoorumi WCEF, jonka Sitra kumppaneineen tuo ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikkaan, Brasilian São Pauloon. Konferenssi myös pohjustaa vuoden 2025 lopussa Brasilian Belemissä järjestettäviä YK:n ilmastoneuvotteluita ja tarjoaa mahdollisuuden tuoda yritykset ja teollisuus mukaan rakentamaan kiertotaloutta, jota ilman ilmastotyö ei etene riittävän nopeasti.
Luontokatoa vastaan taistellaan globaalisti – toimien tarkistuspiste Kolumbian Calissa
Joulukuussa 2022 maailma sai hyviä uutisia: Kanadan Montrealissa oli päästy kansainväliseen sopimukseen luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon tilan parantamisesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä YK:n puitteissa neuvoteltu niin kutsuttu Kunming-Montrealin biodiversiteettikehys antaa kehikon valtioiden ja yritysten toimille luontokadon pysäyttämiseksi.
Loka-marraskuun vaihteessa 2024 on ensimmäinen tarkistuspiste Montrealin jälkeen. Niin sanottu osapuolikokous (COP, Conference of Parties) järjestetään Kolumbian Calissa. Paikka on luonteva, sillä Kolumbia on vuosien ajan ollut aktiivinen kansainvälisessä biodiversiteettipolitiikassa ja maa on myös luonnon monimuotoisuuden tyyssija. Kolumbiassa on merkittävä alkuperäisväestö, ja alkuperäiskansojen oikeudet ovatkin näkyvästi esillä neuvotteluissa.
Calin kokouksen asialistan kärjessä on kansallisten biodiversiteettistrategioiden ja toimintasuunnitelmien tarkastelu. Nämä lyhenteellä NBSAP tunnetut suunnitelmat ovat kunkin maan kansallisesti laatimia suunnitelmia luontokadon pysäyttämiseksi. Lisäksi neuvotellaan luontotoimien kansainvälisestä rahoituksesta sekä geenivarojen käytön hyötyjen globaalista jakamisesta. Euroopan komission puheenjohtajan aloite biodiversiteettikrediittien edistämisestä on herättänyt paljon keskustelua ja aiheesta käydään varmasti ainakin käytävillä kiivasta keskustelua.
Luonnon terveysvaikutukset eli miten monimuotoinen luonto tukee meidän fyysistä ja psyykkistä terveyttämme, ovat myös esillä. Sitra järjestää kokouksen aikaan aiheesta keskustelutilaisuuden Suomessa.
Sitra, EK, Paulig, S-ryhmä ja WWF Suomi järjestävät Calin neuvottelupaikalla keskustelutilaisuuden siitä, miten suomalainen yhteiskunta on yhteistuumin ryhtynyt toimiin luontokadon pysäyttämiseksi.
Kuinka paljon on tarpeeksi? Bakun ilmastokokouksessa päätetään uudesta rahoitustavoitteesta
Ilmasto kuumenee vaarallista vauhtia. Vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa vuosi vuodelta enemmän. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ei ole aikaa välikokouksiin, vaan jokaiselta kokoukselta odotetaan edistystä.
Azerbaidžanin Bakussa 11.–22.11.2024 keskitytään sorvaamaan uutta ilmastorahoitustavoitetta, joka on tärkeä erityisesti köyhille maille. Vanha sitoumus 100 miljardin dollarin vuotuisesta tuesta on päättymässä, joten sovulla on kiire. Kiistaa on esimerkiksi siitä, saadaanko maksajien joukkoa kasvatettua Kiinan ja Intian kaltaisilla suurvalloilla tai rikkailla öljyntuottajamailla. Eriäviä näkemyksiä on myös rahoituksen määrästä sekä siitä, mihin kohteisiin varoja tulisi ohjata.
Viime vuonna Dubain ilmastoneuvotteluissa saavutettiin historiallinen läpimurto, kun maat sopivat irtautuvansa fossiilisista polttoaineista. Nyt Bakussa pitäisi päättää, miten linjausta viedään käytäntöön.
Kokouksen puheenjohtajamaa Azerbaidžan on fossiilisia polttoaineita tuottava autoritäärinen valtio, joka ei perinteisesti ole loistanut ilmastotoimissa. Jää nähtäväksi, miten se onnistuu luotsaamaan neuvottelut maaliin. Lisäksi Lähi-idän vaikea turvallisuustilanne heittää varjonsa isäntämaahan, jonka rajanaapuri etelässä on Iran – ja pohjoisessa Venäjä.
Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2025 esittelee ratkaisuja ilmastokriisin ja luontokadon taklaamiseen
Vuonna 2025 sekä Maailman kiertotalousfoorumi WCEF että YK:n ilmastoneuvottelut järjestetään Brasiliassa, joka on Etelä-Amerikan suurin valtio. Tämä on ensimmäinen kerta, kun foorumi järjestetään latinalaisessa Amerikassa. Dubain ilmastokokouksessa kiertotalous tunnistettiin yhdeksi keinoksi vähentää päästöjä. Sitran selvitys osoittaa, että luontokato voidaan pysäyttää kiertotalousratkaisuilla, jotka samalla taklaavat myös ilmastokriisin juurisyitä. Materiaalien kierto on avainroolissa myös ilmastopäästöjen saamisessa kuriin.
WCEF2025 järjestetään vuoden 2024 ilmasto- ja luontoneuvottelujen ja vuoden 2025 luontoneuvottelujen välissä Brasilian São Paulossa 13.–16. toukokuuta 2025. Foorumi tuo yhteen keskeisiä kiertotalouden toimijoita ympäri maailmaa ja esittelee ratkaisuja, joilla ilmastokriisiä ja luontokatoa voidaan taklata. Se myös tuo yritykset ja teollisuuden tiiviimmin mukaan rakentamaan kiertotaloutta, jota ilman ilmastotyö ei etene riittävän nopeasti.
Tulevan forumin teemoissa korostuvat mm. biotalous, energia, koulutus, liiketoimintamallit, materiaalit ja rahoitus. Esillä on myös alueen parhaita kiertotalousratkaisuja. WCEF2025-konferenssin järjestävät yhdessä São Paulon osavaltion teollisuusliitto (FIESP), Brasilian kauppa- ja investointien edistämisvirasto (Apex-Brasil), Brasilian kansallinen teollisuusliitto (CNI) ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
WCEF toimii myös Sitran kansainvälisten kumppaneiden kokoontumispaikkana. Esimerkiksi WCEF:n tieteellinen kumppani, kansainvälinen resurssipaneeli IPR (International Resource Panel) järjestää foorumiviikolla oman kokouksensa São Paulossa. Tämä kokous tuo yhteen kansainvälisiä tutkijoita ja hallitusten edustajia keskustelemaan luonnonvarakysymyksistä. IRP on YK:n ympäristöohjelman alaisuudessa toimiva kansainvälinen tiedepaneeli, joka tuottaa tutkimustietoa kestävän luonnonvarojen käytön edistämiseksi.
Sitra on maailman kiertotalousfoorumien (WCEF) pääjärjestäjä ja osallistuu aktiivisesti YK:n luonto- ja ilmastokokouksiin. Viestimme kansainvälisillä foorumeilla on selvä: kiertotalous on ainoa talousmalli, joka taklaa samanaikaisesti luontokatoa, ilmastokriisiä ja luonnonvarojen ylikulutusta. Kiertotalouden menestyksekäs käyttöönotto edellyttää kuitenkin lähestymistapaa, jossa kaikki sidosryhmät ovat mukana.
