Miten hallituksesta saadaan strateginen ja ketterä?

Valtionhallinnon ei tarvitsisi olla hidasta, siiloihin pilkkoutunutta ja tehotonta, vaan se voisi olla myös ennakoivaa, ripeää, joustavaa ja johdonmukaista.

Lähes kaikkia länsimaisia yhteiskuntia jäytää sama hallinnollinen piina: Rakenteellisia uudistuksia on vaikea tehdä, päätöksenteko on tehotonta, isot yhteiskunnalliset ongelmat hajoavat ministeriöiden väliin eikä kokonaisvastuuta niiden ratkaisemisesta kanna kukaan. Pitkäjänteisten uudistusten sijaan hallitukset keskittyvät lyhyen aikavälin sektorikohtaisiin kysymyksiin.

Sitran yliasiamies Mikko Kososen ja strategisen johtamisen professorin Yves Dozin mukaan näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla, vaan hallitus voisi toimia myös tehokkaasti, ketterästi ja ratkaista johdonmukaisesti isoja poikkihallinnollisiakin ongelmakokonaisuuksia. Kososen ja Dozin tuore julkaisu Governments for the Future – Building the Strategic and Agile State paneutuu länsimaisen yhteiskunnan hallinnon ongelmiin – ja väittää, että ne ovat ratkaistavissa.

”Aika on ajanut nykyisen hallintorakenteemme ohi. Globaalit haasteet, kansallisvaltioiden keskinäisriippuvuus ja yhteiskunnan läpäisevät ongelmavyyhdit vaativat uudenlaista ajattelua ja otetta, jotta muutoshaasteisiin pystytään vastaamaan riittävän nopeasti ja tehokkaasti”, Kosonen sanoo.

Esimerkiksi useita maita vaivaava nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen ovat ongelmia, jotka läpäisevät monta eri sektoria, kuten koulutuksen, elinkeinopolitiikan, sosiaalipalvelut, terveydenhuollon sekä esimerkiksi kaupunkisuunnittelun. Globaaleista haasteista esimerkiksi kyberturvallisuus, talouspakotteet, ja ilmastonmuutos edellyttävät laajaa hallinnon rajat ylittävää tehokasta yhteistyötä, jollaista on nykyisessä hallintomallissa vaikea saada aikaan.

Kososen ja Dozin mukaan uudenlaiselle hallintomallille on länsimaissa huutava tilaus: strategisesti ketterä hallinto toisi kaivattua ennakointikykyä ja ripeyttä sekä yllättävien tilanteiden hallintaan että edessämme olevien suurten rakennemuutosten valmisteluun ja toteutukseen.

”Tulevilla hallituksilla pitäisi olla myös nykyistä parempi kyky ja mahdollisuus toteuttaa tahtoaan vaalituloksen mandaatin mukaisesti. Nykyistä joustavampi resurssien käyttö edellyttäisi yhtenäiseen valtioneuvostoon siirtymistä, hiukan Ruotsin mallin mukaan”, Kosonen sanoo.

Governments for the Future -julkaisussa ratkaisuksi ehdotetaan kolmea asiaa. Ensiksikin hallitusohjelma on uudistettava niin, että siitä muodostuu hallituksen yhteinen strateginen agenda, jossa on sovittu 3-5 poikkiyhteiskunnallista prioriteettia. Toiseksi kansallinen ennakointiprosessi on integroitava tiukasti poliittiseen prosessiin ja strategiseen hallitusohjelmaan. Kolmanneksi ministeriöiden yhteistyötä on lisättävä nimeämällä hallitusohjelman kärkiprioriteeteille vastuuministeri, joka vastaa asiakokonaisuuden toteutumisesta. Hänen apunaan toimii useiden ministerien muodostama ministerivaliokunta. Pidemmällä tähtäimellä olisi tehokkainta siirtyä yhtenäiseen valtioneuvostoon, jolloin resurssien käyttö ja siirtely tarpeen mukaan olisi nykyistä joustavampaa.

”Sen sijaan että kukin ministeriö ja virasto ajaa ja valvoo vain omaa etuaan, meidän on opittava ajattelemaan kokonaisuuksia ja opittava tekemään syvällistä yhteistyötä edessä olevien suurten ongelmien ratkaisemiseksi”, Kosonen sanoo.

Governments for the Future: Building the Strategic and Agile State on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.