Miten vallan ydin toimii Suomessa?

Osana Kansanvallan peruskorjaus -projektia Sitra tilasi OECD:n entiseltä johtajalta Rolf Alterilta selvityksen, miten OECD:n ”centre of government” viitekehyksessä valtioneuvoston ydin toimii eri maissa ja mitkä ovat tältä osin Suomen vahvuudet ja heikkoudet.

Tämä OECD-taustaiseen kansainväliseen vertailuun ja Suomessa tehtyihin haastatteluihin perustuva Rolf Alterin muistio Valtioneuvoston ydin Suomessa – Miten varautua paremmin tulevaisuuteen laajentaa ja syventää Sitran elokuussa 2018 julkaiseman valtioneuvoston toimintatapojen uudistamista koskevan Ilmiömäinen julkinen hallinto -keskustelualoitteen tarkastelua.

Entistä selkeämmät roolit parantaisivat toimintakykyä

Alterin mukaan juuri Suomen tarkasteleminen suhteessa verrokkimaihin oli kiinnostava tehtävä.

”Toivon mukaan kansainvälisen analyyttisen näkökulman ja kehittämisvaihtoehtojen tarjoaminen rikastavat julkista keskustelua ja helpottavat Suomen CoG:n käytäntöihin liittyvää päätöksentekoa, kun uusi hallitus aloittaa työnsä”, Alter kirjoittaa.

Muistiossa tarkastellaan mm. Valtioneuvoston kanslian (VNK) selkeyttämistä, VNK:n toimivallan päivittämistä sekä toiminnallisen valtioneuvoston ytimen vahvistamista pääministerin ja valtiovarainministerin kesken.

Suomesta demokratian mallimaa?

Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Muun muassa digitalisaatioon tukeutumalla lisätään sekä edustuksellisen demokratian toimintakykyä että kansalaisten suorempia osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia.

Tähän liittyen projekti selvittää ja tukee suomalaisen kansanvallan tilaa ja sen kehittämistarpeita. Työn lähtökohtana on Sitran 23.2.2018 julkaiseman, vanhempien neuvonantajien Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin laatiman Kansanvallan peruskorjaus-työpaperin havainnot.

Kansalaisten osallistumisen vahvistamisen lisäksi Sitran projekti tekee selvitys- ja kehitystyötä valtiollisen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmän osalta. Tässä työssä selvitetään,  esimerkiksi sitä, miten hyvin nykyiset rakenteet ja toimintatavat vastaavat tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden tarpeisiin sekä miten varmistetaan tarvittava muutoskyvykkyys.