sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Vantaalla hyödynnetään vuosittain noin 20 000 kg kauppojen, elintarvikeketjujen ja tukkujen hävikiksi jäänyttä ruokaa ruoka-apuna. Turussa puolestaan ostetaan yhä harvemmin uusia toimistokalusteita kaupungin toimipisteisiin, sillä toimipisteet kierrättävät tarpeettomiksi jääneet kalusteet keskenään.
Miten Vantaa ja Turku ovat päätyneet tekemään nämä kiertotalousteot? Ja ennen kaikkea, miten muut kunnat voivat ottaa samat ratkaisut käyttöönsä?
Kuntaliitto ja Sitra esittelevät Vantaan, Turun ja seitsemän muun kunnan kiertotaloustekoja juuri julkaistuissa kiertotaloustärpeissä kunnille. Tärppien avulla kuntien ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan ne voivat hyödyntää jo hyviksi havaittuja ratkaisuja ja konkreettisia vinkkejä ratkaisujen toteuttamiseksi.
”Luonnonvarojen käytön kannalta on ehdottomasti järkevää jakaa kiertotalouden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä kuntien kesken ja näin oppia toisilta. Tässä vaatimattomuus ei kannata. Fiksuista ratkaisuista kannattaa pitää meteliä”, toteaa ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Kuntaliitosta.
Kiertotaloustärpit aakkosjärjestyksessä ovat:
- Jyväskylä: Kaupungin strategia alueen siirtymisestä kiertotalouteen
- Kemiönsaari: Ravinteet talteen kotitalouksien jätevedestä
- Lahti: Liikkumisen päästökauppa kaupunkilaisille
- Orimattila: Kestävä kaupunkirakentaminen
- Pori: Koulujen hävikkiruoka asukastuville ja työttömille
- Porvoo: Koulujen passilla oppilaat ja vanhemmat kokeilevat kestäviä elämäntapoja
- Turku: Toimistokalusteet kiertoon kaupungin yksiköiden välillä
- Vaasa: Kotitalouksien biojätteet ja lietteet biopolttoaineeksi
- Vantaa: Hävikkiruoka jakoon ruoka-apuna
Sitran kiertotalouden asiantuntija Marleena Ahonen kannustaa kuntia kokeilemaan rohkeasti tärpeissä mukana olevia kiertotaloustekoja, aina ravinteiden keräämisestä liikkumisen päästökauppaan.
”Luonnonvarojen fiksummasta käytöstä hyötyvät kaikki. Kunnat pystyvät vähentämään ilmastopäästöjään kiertotalouden avulla ja toisaalta kiertotalouden mukaista liiketoimintaa tukeva kunta näyttäytyy yrityksille houkuttelevana. Palveluiden ja tavaroiden jakaminen puolestaan luo uusia kiinnostavia kohtaamisia kuntalaisten välillä”, kertoo Ahonen.
Tärpit ovat jatkoa Sitran ja Kuntaliiton vuonna 2018 julkaisemalle Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -listalle, joka herätti kunnissa kiinnostusta kiertotaloudesta. Samalla listaus nosti esiin kysymyksen siitä, voisiko kuntatekojen jakamisen lisäksi kertoa jatkossa myös vinkkejä, joiden avulla muut kunnat voisivat toteuttaa teot.
Kuntien kiertotaloustärpit pyrkivät esittelemään pääosin aiemmasta listasta poikkeavia kiertotaloustekoja, jotka ovat tuoneet kunnalle näkyviä tuloksia ja joiden toteutumisessa kunnalla on ollut merkittävä rooli. Tekoja on tehty kunnan eri toimissa: strategiassa, johtamisessa, ruokajärjestelmässä, liikkumisessa, jätehuollossa, kierrätyksessä, rakentamisessa sekä kasvatuksessa. Sitra ja Kuntaliitto valitsivat kiinnostavat tärpit tällä kertaa ilman kilpailua, yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Tutustu kuntien kiertotaloustärppeihin Kuntaliiton sivuilla.
Ota yhteyttä
Marleena Ahonen, kiertotalouden asiantuntija, Sitra
marleena.ahonen(at)www.sitra.fi, 050 511 7615
Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto
miira.riipinen(at)kuntaliitto.fi, 040 82 444 01
Suosittelemme