uutiset
Arvioitu lukuaika 2 min

Neljä ehdotusta syvän energiakriisin varalta

Suomella ja muulla Euroopalla voi olla paljon opittavaa aiemmista energiakriiseistä. Sitran tuoreessa työpaperissa arvioidaan, että esimerkiksi energiansäästöön ja energiatehokkuuteen panostaminen voivat olla ratkaiseva osa varautumista.

Kirjoittajat

Antti Lehtinen

Asiantuntija (pitkällä vapaalla), Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Antti Koistinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaa vastaan aiheuttaa valtavaa inhimillistä kärsimystä ja mittavia aineellisia vahinkoja. Edessä voi olla myös syvä energiakriisi Suomessa ja Euroopassa, jos energian hinta nousee ennennäkemättömälle tasolle tai energian saatavuuteen tulee vakavia häiriöitä.

Maailman maat eivät ole kuitenkaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa energia kallistuu äkillisesti tai siitä tulee pulaa. 1970-luvun öljykriisin aikaiset energiansäästötalkoot ovat edelleen muistissa myös monella suomalaisella. Tulevaisuustalo Sitran uudessa työpaperissa Energiakriisin kynnyksellä pohditaan, mitä menneestä voidaan oppia. Lisäksi työpaperissa tehdään Suomelle neljä ehdotusta, joiden avulla syvään energiakriisiin voidaan varautua.

Vuoden 1973 öljykriisissä esimerkkimaita auttoivat energiansäästö ja turvautuminen joko kotimaiseen öljyyn tai polttoainevaihdoksiin. Vuoden 2011 tsunamin aiheuttaman Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Japani onnistui korvaamaan arviolta noin puolet menetetystä sähköstä energiansäästön ja energiatehokkuustoimien avulla.

”Esimerkit osoittavat, että lyhyellä aikavälillä valtiot voivat leikata energiankulutustaan paljon ja nopeasti. Samalla tarvitaan panostuksia omaan, puhtaaseen energiantuotantoon ja uuden teknologian käyttöönottoon”, kertoo Sitran johtaja Mari Pantsar.

Neljä ehdotusta syvässä energiakriisissä pärjäämiseen

Ensinnäkin tarvitaan näkymä ja avointa keskustelua tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista – myös epämiellyttävistä. Varautumiseen panostettu aika ja resurssit maksavat itsensä takaisin kriisin hetkellä. Myönteistä on, että Suomessa varautuminen on verrattain hyvällä tasolla.

Toiseksi nyt kannattaa panostaa energiansäästöön ja energiatehokkuuteen osana varautumista. Vakavassa energiakriisissä energiankulutusta täytyy sopeuttaa nopeasti, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvia toimia kannattaa edistää myös siinä tilanteessa, että vakavalta kriisiltä vältytään.

”Energiaa säästämällä meillä kaikilla on mahdollisuus osallistua talkoisiin ja auttaa Suomea irtautumaan Venäjän energiasta. Kotitalouksille energiansäästö tarkoittaa samalla rahansäästöä”, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.

Kolmanneksi Venäjän energian korvaava sähkön- ja lämmöntuotanto täytyy varmistaa pikaisesti, jotta haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi kestävän uusiutuvan energian rakentamisen nopeuttaminen ja öljy- ja kaasulämmityksestä irtaantuminen nykyistä ripeämmin.

Lopuksi on tärkeää puolustaa yhteistä tulevaisuuttamme. Ekologisen kestävyyskriisin ratkaisu edellyttää määrätietoisia toimia kohti ilmaston ja luonnon kannalta kestävää kiertotalousyhteiskuntaa. Esimerkiksi panostukset merituulivoimaan, polttoon perustumattoman kaukolämmön tuotantoon ja synteettisiin polttoaineisiin ovat samalla investointeja tulevaisuuteen.

Tutustu tarkemmin työpaperiin:

Energiakriisin kynnyksellä – mitä voimme oppia menneestä?

Mistä on kyse?