Neljä uutta selvitystä pirullisten ongelmien kimpussa

Sitran Tieto päätöksenteossa: Miten pirulliset ongelmat kohdataan? -tilaisuudessa 30.11. esiteltiin neljä uutta selvitystä liittyen tietoon päätöksenteossa.

Selvitykset pureutuvat etenkin pirullisiin eli luonteeltaan kompleksisiin ongelmiin ja pohtivat, miten tietokäsityksemme monipuolistaminen, laadukas vuorovaikutus, dialogi sekä data-analytiikka voivat auttaa päätöksenteossa:

• Kesy, sotkuinen vai pirullinen ongelma? Tiedon käyttö yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (kirjoittajat Harri Jalonen, Harri Raisio, Petri Uusikylä)
• Kohti jatkuvaa tilannekuvaa – Data-analytiikka yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena (kirjoittaja Petri Takala)
• Uskalla ajatella, yhdessä! – Parempiin päätöksiin moniulotteisessa tietoympäristössä (kirjoittaja Santtu Lehtinen)
• Dialogi tietoa tulkitsevassa päätöksenteossa -artikkelisarja (kirjoittajat Eeva Hellström, Tapio Anttila, Ruurik Holm, Petro Poutanen, Pirjo Ståhle)

Selvitysten pääajatuksia on koottu myös yhdeksäksi ajatussyötteeksi, jotka esiteltiin 30.11. tilaisuudessa. Voit kommentoida syötteitä Twitterissä #tietohaaste-aihetunnisteella.

1. Tapamme käyttää tietoa on muututtava toimintaympäristön mukana

Yhteiskunnallisten ongelmien yhteen kietoutuneisuus, digitalisaatio ja päätöksenteon tieto- ja viestintäympäristön muutos edellyttävät uusia tapoja tunnistaa, tulkita ja käyttää tietoa. Näiden muutosvoimien tunnistaminen on perusta laadukkaalle päätöksenteolle.  Pienenä maana olemme riippuvaisia siitä, miten hyvin tunnemme toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, osaamme ennakoida niitä ja vastata niihin.

2. Ongelman luonteen ääreen tulee pysähtyä

Yhteiskunnassamme on kasvava tarve käsitellä yhteen kietoutuneita ongelmia. Päätöksenteossa onnistutaan sitä paremmin, mitä paremmin tapamme käyttää tietoa sopii yhteen käsiteltävien ongelmien luonteen kanssa. Pysähtymällä ongelman luonteen ääreen voidaan välttää ongelman käsittelyn turha monimutkaistaminen tai liiallinen yksinkertaistaminen.

3. Näyttöperusteinen päätöksenteko toimii sitä paremmin, mitä kesympi ongelma

Kesy ongelma voidaan ratkaista näyttöön nojaten, kun oikea tieto saadaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Joskus se vaatii erilaisten näyttöjen ja näkökulmien yhdistämistä. Pirulliset, luonteeltaan kompleksiset ongelmat ovat monimutkaisia, mutta niitä  sävyttävät myös mm. jatkuvasti muuttuvat asetelmat, epävarmuus sekä näkökulmien ja arvojen hajaantuminen. Pirullisia ongelmia ei voida siksi ratkaista pelkällä näytöllä – niihin on tartuttava suurten kertauudistusten sijaan pienin askelin, muuttuvaa tietoa jatkuvasti jäsentäen ja yhdessä tulkiten.

4. Ristiriitaisen tiedon ja asiantuntijuuden sekä epävarmuuden kanssa on opittava elämään

Päätöksenteon tueksi on tarjolla alati kasvava määrä erilaista tietoa ja asiantuntemusta. Eri tiedonlähteet voivat perustellusti tarjota erilaisia näkökulmia, jolloin myöskään tietoperusteisuus ei ole yksiselitteistä vaan riippuu katsantokannasta. Erityisesti kompleksisissa ilmiöissä tutkimustiedon ohella tarvitaan monipuolista ennakointitietoa, kokeilutietoa sekä käytännön kokemuksesta kumpuavaa asiantuntemusta. Ristiriitoja ja epävarmuutta voimme kohdata parhaiten oppimalla toisiltamme.

5. Yhteisajattelu on merkittävä voimavara

Kompleksiset ongelmat edellyttävät, että moniulotteista tietoa kootaan ja tulkitaan yhdessä. Esimerkiksi dialogi ja puntaroiva keskustelu (deliberaatio) ovat hyviä keinoja tuoda päätöksentekoon moniäänisyyttä ja vuorovaikutteisuutta sekä rakentaa jaettuun ymmärrykseen perustuvaa tietopohjaa. Niissä asiantuntijat, päätöksentekijät ja kansalaiset voidaan tuoda saman pöydän ääreen hahmottamaan ongelmaa ja oppimaan toisiltaan. Olennaista on ryhmien koostumus ja vuorovaikutuksen laatu.

6. Monimutkaisessa maailmassa tarvitaan tiedon tulkinnan viitekehysten jatkuvaa päivittämistä

Pyrittäessä parantamaan tiedon käyttöä päätöksenteossa huomio kiinnitetään liian usein tiedon välittymiseen eikä ihmiseen, joka tietoa tulkitsee ja hyödyntää. Nopeasti muotoaan muuttavat, yhteen kietoutuneet ongelmat edellyttävät jatkuvasti uudistuvia tulkinnan viitekehyksiä. Tiedon tulkintaa ohjaavia sosiaalisia kuplia ja ajattelumalleja kannattaa murtaa ja laajentaa. Toiset ihmiset tai vaikkapa tekoäly huomaavat ajattelumme vinoumia meitä paremmin.

7. Jatkuvalle tilanneseurannalle ja pienin askelin etenemiselle on luotava edellytykset

Raportti- ja selvityskeskeinen tiedontuotanto on usein liian hidasta ja jäykkää nopeasti muuttuvassa kompleksisessa toimintaympäristössä. Sen rinnalle tarvitaan kevyemmin menetelmin tehtäviä kokeiluja sekä jatkuvaa tilanneseurantaa esimerkiksi data-analytiikan avulla. Data-analytiikka mahdollistaa karkean, ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämisen, jos toimintamallit sen sallivat. Siinäkin liikkeelle kannattaa lähteä kokeilujen kautta.

8. Tiedon käytön osaaminen päivitettävä kompleksisen maailman tarpeisiin

Tiedon hankinnan, koonnin ja välittämisen osaamisen rinnalle tarvitaan kyvykkyyttä suunnistaa tiedon ja päätöksenteon moniulotteisessa ja muuttuvassa maailmassa sekä valita kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat lähestymistavat tiedon käyttöön. Kompleksisten kysymysten käsittelyssä esimerkiksi yhteistoiminnallisten menetelmien ja data-analytiikan mahdollisuuksien tuntemus sekä kyky käsitellä erimielisyyksiä ja epävarmuutta korostuvat. Nämä kyvykkyydet on otettava haltuun niin yksilötasolla, tiimitasolla, organisaatiotasolla kuin verkostoissakin.

9. Tiedolla johtamisessa tarvitaan julkista sektoria läpileikkaavaa kehittämisloikkaa

Tarvitsemme kulttuurin muutosta siihen, kuinka suhtaudumme tietoon päätöksenteossa. Kompleksisessa maailmassa eri tiedon lajien hyödyntämistä ei voida johtaa toisistaan erillään, oman organisaation tietoa ei voida johtaa erillään muualla tuotetun tiedon hyödyntämisestä, eikä tiedolla johtamista voida erottaa ihmisten, sidosryhmien tai ilmiöiden johtamisesta. Kompleksisissa kysymyksissä tiedolla johtamista ei voi pilkkoa esimerkiksi tietohallinnon tai tietopalvelujen tehtäväksi, vaan se integroituu kaikkeen päätöksentekoon ja johtamiseen strategisena tulevaisuuden kysymyksenä.

Sitran Tieto päätöksenteossa -projekti tutkii, millaista uutta ajattelua ja toimintatapoja tarvittaisiin tiedon hyödyntämisessä monimutkaisia ilmiöitä koskevassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, kun ongelmia ei voida enää ratkaista pelkästään syöttämällä lisää tietoa päätöksentekoon tai arvioimalla mikä tieto on toista parempaa.