archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Nouseeko Jyväskylään Euroopan resurssiviisain sairaala?

Kirjoittaja

Laura Häkli

asiantuntija, viestintä ja yhteistyösuhteet, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Jyväskylän uudesta sairaalasta voi tulla resurssiviisauden keulakuva, jos luonnonvarojen säästö, energiatehokkuus, hoitologistiikan optimointi, jätteiden ja päästöjen vähentäminen saadaan nivottua sairaalan suunnitteluun ja toimintaan. Näitä kunnianhimoisia tavoitteita pohdittiin ensimmäistä kertaa suunnitteluosapuolten kesken Resurssiviisas sairaala -työpajassa Sitrassa.

”Luonnonvarojen niukkuus ja ilmastonmuutos ovat niin isoja haasteita, että tulevaisuudessa kaupunkikehityksessä jokainen iso projekti on mietittävä resurssiviisaasta näkökulmasta. Mutta se ei ole itse asiassa ongelma vaan päinvastoin fiksua, sillä resurssiviisaista ratkaisuista hyötyy taloudellisesti koko maakunta. Uskon, että Jyväskylässä Kankaan alue ja uusi sairaala voisivat olla sellaisia resurssiviisaan kehityksen kärkiä, joilla voitaisiin profiloitua myös kansainvälisesti.”

Näillä Sitran vanhemman neuvonantajan Jukka Noposen sanoilla alkoi Resurssiviisas sairaala -työpaja Helsingissä perjantaina. Työpajassa olivat koolla sairaalan suunnittelun pääyhteistyökumppanit, joiden tehtävänä oli päivän aikana miettiä yhdessä, miten luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen vähentäminen sekä hyvinvoinnin lisääminen voitaisiin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ottaa huomioon uuden sairaalan suunnittelussa ja toiminnassa. Keskustelun pohjaksi Finnish Consulting Group oli koonnut selvityksen, jossa alustavasti hahmoteltiin, kuinka resurssiviisauden periaatteet voitaisiin ottaa mukaan hankkeeseen luonnossuunnitteluvaiheessa.

Selvityksen mukaan resurssiviisaus on tärkeää ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa esimerkiksi materiaalien valinnassa, tilankäytön tehokkuudessa, rakennuksen muunneltavuudessa ja energiatehokkuuden optimoinnissa. Lisäksi pitäisi jo suunnitteluvaiheessa huomioida rakennuksen ja sen osien elinkaaren pituus, hiilijalanjälki, jätemäärät ja kierrätettävyys. Myös kiinteistön hoidon ja huollon resurssikulutus ja sairaalan logistiikkasuunnittelu ovat resurssien käytön kannalta ratkaisevan tärkeitä. Esimerkiksi sairaalan kokoa voidaan pienentää ja tilankäyttöä tehostaa, jos sen ympärille saadaan toimivia palveluasuntoja – ja sairaalassa viivytään näin lyhyempiä aikoja. Myös tilojen modulaarisuudella ja hyvällä valaistussuunnittelulla voidaan saada isoja säästöjä ja samalla lisätä hyvinvointia.

”Uudessa sairaalassa on paljon mahdollisuuksia myös energiatehokkuuteen. Sairaalaympäristö tarjoaa poikkeuksellisen hyvät puitteet esimerkiksi siihen, miten energiaa voidaan kierrättää eri käyttötarkoituksiin”, sanoi johtava energia-asiantuntija Erja Reinikainen Grandlundilta.

Työpajassa ideoitiin suurten linjojen lisäksi jo resurssiviisaita käytännön ratkaisuja, kuten kaupungilla ja sairaala-alueella kulkevia biokaasubusseja, joiden avulla pysäköintipaikkojen määrää ja yksityisautoilun tarvetta sairaala-alueella voitaisiin vähentää.

”Monet isot ratkaisut ovat vielä auki, ja niitä voidaan tarkastella resurssiviisauden näkökulmasta. Meillä pitää olla myös hyvät järjestelmät, joiden avulla voidaan seurata ja säätää toimintaa esimerkiksi energiaa säästävään suuntaan”, sanoi projektijohtaja Mikko Jylhä Uusi sairaala -hankkeesta.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudesta sairaalasta tulee Keski-Suomen sote-alueen suurin ympäri vuorokauden päivystävä sairaala, jossa on noin 3500 korkeaa osaamista vaativaa työpaikkaa ja jossa käy hoidettavana noin 500 000 vakavasti sairasta asiakasta vuodessa. Suuri ja uusi yksikkö tarjoaa suuren potentiaalin myös uusiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin.  

”Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä tästä Euroopan resurssiviisain julkinen sairaala. Esimerkiksi Ruotsissa Nya Karolinska Solnan uudessa sairaalassa nämä asiat on jo viety pitkälle, mutta me voimme mennä vielä pitemmälle. Olen vakuuttunut siitä, että tämä on näkökulma, joka pitää ottaa kaikessa tekemisessä huomioon. Sairaalahankkeita on pelkästään Suomessa suunnittelupöydällä noin 2 miljardin euron arvosta, joten uudelle, järkevälle ja edelläkäyvälle suunnittelulle on kysyntää”, sanoi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen.

Mistä on kyse?