archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Oppimiseen käytettiin Suomessa viime vuonna 18,9 miljardia euroa

Sitran Millä rahalla? -selvitys tarjoaa ensimäistä kertaa kokonaiskuvan koulutuksen ja oppimisen rahavirroista Suomessa. Se kertoo, mistä varat tulevat ja mihin ne käytetään tarjoten samalla eväitä sekä rahoitusjärjestelmän että oppimisen kannusteiden kehittämiseen.

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Selvityksestä käy ilmi, että elinikäiseen oppimiseen kanavoitiin viime vuonna yhteensä 18,9 miljardia euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutusinvestoinnit ovat suurimpien joukossa, samoin niiden julkinen rahoitusosuus. Valtion ja kuntien osuus kokonaissummasta oli 15,5 miljardia euroa eli yli 80 prosenttia ja yksityisen sektorin osuus loput 3,4 miljardia euroa.

Valtaosa varoista eli 16,6 miljardia käytettiin koulutukseen ja 2,3 miljardia euroa oppijoiden toimeentulon tukemiseen.

”Koulutus on tunnetusti yksi Suomen vahvuuksista, mistä kertovat vaikkapa hyvät tulokset nuorten osaamista mittaavissa PISA-tutkimuksissa. Jatkossa tarve uusien tietojen ja taitojen oppimiselle korostuu myös työuran aikana, sillä tekoäly ja digitalisaatio muuttavat vahvasti niin työn sisältöjä kuin tekemisen tapoja. Elinikäisen oppimisen polkujen ja niiden rahoituksen kirkastaminen onkin tärkeää sekä Suomen kilpailukyvyn että hyvinvoinnin näkökulmasta”, painottaa Sitran Osaamisen aika -projektin johtaja Helena Mustikainen.

Julkinen rahoitus painottuu lasten ja nuorten koulutukseen

Julkisista varoista yli 80 prosenttia ohjattiin kuntien kautta varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskouluun. Kunnat käyttivät näihin itse viime vuonna 7,2 miljardia euroa. Lisäksi ne saivat perusopetukseen varoja valtiolta.

Valtioneuvostossa koulutuksen rahakirstua hoitaa neljä eri ministeriötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö (4,5 mrd. e) kanavoi rahoitusta korkeakouluille, toisen asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, kun taas valtiovarainministeriö (3,5 mrd. e) rahoittaa perusopetusta osana kunnille myönnettävää peruspalveluiden valtionosuutta. Myös työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön budjetteihin sisältyy koulutusrahoitusta.

Työuran aikana koulutuksen maksavat työnantajat tai opiskelijat itse

Julkisrahoitteisen järjestelmän ulkopuolella rahavirrat hajaantuvat, joten kokonaiskuvan muodostaminen koulutuksen yksityisestä rahoituksesta ei ole aivan helppoa.

Yritykset kantavat tällä hetkellä suurimman vastuun työuran aikaisen oppimisen rahoituksesta. Niiden koulutusinvestoinnit on selvityksessä arvioitu noin miljardiksi euroksi, mutta summa on todennäköisesti tätä suurempi. Työnantajan maksama ja työajalla tapahtuva henkilöstökoulutus on useimmille suomalaisille uran aikana tärkein kouluttautumisen muoto.

”Jos on kyse muusta kuin henkilöstökoulutuksesta, työuran aikaisen koulutuksen maksaa useimmiten opiskelija itse. Oppijoiden omat panostukset koulutukseen ovatkin merkittävät muun muassa erilaisten osallistumismaksujen ja materiaalikulujen muodossa”, toteaa johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Sitrasta.

Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksessa työvoimaan kuuluvista noin 2,5 miljoonasta suomalaisesta vajaa puolet eli 1,2 miljoonaa ilmoitti osallistuneensa vuonna 2017 työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen.

Toimeentulon tuet enimmäkseen ansiosidonnaisia

Opiskelijoiden erilaisiin elämänvaiheisiin on tarjolla monenlaista tukea opintotuesta apurahoihin ja aikuiskoulutustuesta vuorottelukorvauksiin. Julkinen tuki oppijoille kanavoidaan Kelan, Koulutusrahaston, työttömyyskassojen, työeläkeyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden kautta.

”Oma ansiotulo on työelämässä olevan oppijan paras turva, sillä kouluttautumisen tuet ja korvaukset ovat pääosin ansiosidonnaisia. Tukien kantava ajatus näyttäisi olevan se, että ihmisellä on ansiotasoltaan tasainen tai nouseva työura, jossa on vain hetkellisiä katkoksia”, Ranki sanoo.

Selvitys mahdollistaa kiinnostavia rinnastuksia. Työuran aikaiseen oppimiseen verrattuna lasten ja nuorten koulutukseen käytetään noin kolminkertainen määrä varoja. Jos taas tarkastellaan ihmisen elinkaarta, työura on usein pituudeltaan kaksinkertainen koulutusjärjestelmän täyteen opiskeluaikaan verrattuna.

Millä rahalla? -selvitys perustuu pääosin vuoden 2017 tilastotietoihin. Elinikäisen oppimisen hengessä selvityksessä on huomioitu eri koulutusasteet aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen sekä sen jälkeen tapahtuvaan opiskeluun ja kouluttautumiseen. Tarkastelu on rajattu sellaiseen osaamisen kehittämiseen, jota voidaan tukea taloudellisesti.

Selvitys on tehty osana Sitran Osaamisen aika -projektin valmistelua. Kolmivuotinen projekti käynnistyy lokakuussa ja sen tavoitteena on tukea yhteiskunnallisia toimijoita ja fasilitoida keskustelua elinikäisen oppimisen kehittämisestä Suomessa.

Sitran selvityksiä 134
Millä rahalla?
Katsaus elinikäisen oppimisen rahoitusvirtoihin
Marita Aho, Sinimaaria Ranki
Lokakuu 2018

Mistä on kyse?