Päästöjen vähentäminen vaatii radikaalia muutosta yritysjohdon ajattelussa

Amerikkalainen Interface Inc. on saavuttanut hämmästyttäviä tuloksia matkalla tavoitteeseensa olla maailman ensimmäinen suuryritys, joka ei tuota lainkaan päästöjä missään toiminnoissaan vuoteen 2020 mennessä. Pörssilistattu Interface valmistaa lattiapäällysteitä, mm. kokolattiamattoja. Yrityksen liikevaihto on miljardi US-dollaria, ja se työllistää maailmanlaajuisesti yli 3.000 henkilöä.

Ympäristöjohtaja Ramón Arratian mukaan Interface on saavuttanut Euroopan toiminnoissaan erinomaisia tuloksia pyrkiessään löytämään vaihtoehtoja uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle. Yrityksen Euroopan toimintojen ja tehtaiden hyödyntämästä energiasta 95 % on uusiutuvaa, tehtaat eivät tuota lainkaan jätettä, ja hiilidioksidipäästöjä on alennettu 90 % vuoden 1996 tasoon verrattuna.

Sitran tilaisuudessa Miten yritys muuntuu hiilineutraaliksi puhuneen Arratian mukaan yrityksen menestyksellinen johtaminen kohti hiilineutraalisuuden tavoitetta vaatii seuraavia toimia:

1. Integroitu tuotesuunnittelu:
Tuodaan sustainability-toiminnot tuotteiden suunnittelun ytimeen, tuotannon materiaalivirtojen hallintaan ja uusiutuvien materiaalivaihtoehtojen kehittämiseen 

Merkittävin ympäristövaikutus saadaan kouluttamalla suunnittelijoita ja iskostamalla kestävän kehityksen systeemiajattelu osaksi tuotesuunnittelijoiden ajattelumallia. Suunnittelija ratkaisee tuotteen käytön jälkeiset ympäristövaikutukset jo aivan tuotesuunnitteluprosessin alkuvaiheessa. Työntekijöiden koulutus, tuotteen päästöjen tuominen läpinäkyväksi elinkaarianalyysein (ns. LCA-analyysit), suunnittelijoiden aktivointi ja lakimuutosten lobbaaminen kuuluvat johtajien työlistalle. 

Toimialan muutos hiilineutraaliksi teollisuudeksi on helpompi (ja nopeampi) toteuttaa, kun luodaan ”maaginen mittari”, joka tekee tavoitteista läpinäkyviä. Tällainen oli mm. gCO₂/km-mittari, jonka käyttöönottaminen mullisti autoteollisuuden valmistusprosessin (pakottaen autonvalmistajat luomaan ympäristöystävällisempiä moottoreita). Mittari kiristi lisäksi ympäristöä kuormittavien autojen verotusta ja vaikutti näin kuluttajien ostokäyttäytymiseen. .

2. Kannibalisointi:
Yritysjohto panostaa tietoiseen omien tuotteidensa kannibalisointiin 

Tähän liittyy mm. uusiutumattomien materiaalien eliminointi. Interface on esimerkiksi lopettanut liiman käytön kokolattiamattojen asentamisessa. Arratia kehottaa myös kannibalisoimaan muiden toimialojen tuotteita, materiaaleja ja toimintoja kehittämällä ratkaisuja, jotka eivät tarjoa niille enää bisnestä. 

3. Muutosagentit:
Johdon ja työntekijöiden sitoutuminen kestävään kehitykseen ei vaadi kaikkien panosta

20 vaikutusvaltaista ihmistä voi aikaansaada merkittävän muutoksen – etenkin, jos he ovat yrityksen arvostetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia johtajia ja heidän vastuualueinaan ovat sellaiset liiketoimet, joissa yritys voi saada aikaan suurimmat ympäristövaikutukset. Interfacen tapauksessa avainasemassa ovat tuotannon johto, materiaalivalinnoista vastaavat henkilöt, tuotesuunnittelijat sekä uusia teknologiavaihtoehtoja luotaavat ja kehittävät insinöörit.

Samassa tilaisuudessa yritysten muuntautumisesta hiilineutraaliksi puhui myös Ramsen Tommi Lampikoski. Arratiaa ja Lampikoskea yhdistää intohimo uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden kehitykseen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Molemmat vaativat radikaalia muutosta yritysjohdon ajatteluun. Arratia rohkaisee yritysjohtoa panostamaan integroituun tuotesuunnitteluun ja omien tuotteiden tietoiseen kannibalisointiin. Lampikoski puolestaan kannustaa johtoa luomaan edellytykset ja kehityspolku sustainability-toiminnon yhdistämiseksi liiketoimien, johtamisen ja innovaatiotoimien ytimeen.

Lampikosken ajatuksista voitte lukea lisää hänen blogikirjoituksestaan, joka ilmestyy ensi perjantaina 31.10.2014.