Asiakaslähtöisyys ja ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluihin pitää palauttaa sote-uudistuksen huomion keskipisteeseen. Tämä onnistuu parhaiten, jos palvelujen järjestäjien ja tuottajien roolit erotetaan selvästi toisistaan ja palvelujen nykyinen, monikanavainen rahoitusmalli korvataan yksikanavaisella järjestelmällä. Näin todetaan tiistaina julkistetussa Sitran sote-rahoitusmallissa, joka parantaa palvelujen saatavuutta samalla kun se hillitsee palvelujen kokonaiskustannusten kasvua. Mallissa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen apuvälineiksi otetaan palvelupaketit, joiden avulla sote-palvelut kootaan asiakaslähtöisiksi, hallittaviksi ja läpinäkyviksi kokonaisuuksiksi.
”Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus riippuu siitä, oletko työelämässä tai millä paikkakunnalla asut. Toteutuessaan ehdottamamme malli turvaa palveluiden paremman saatavuuden kaikille kansalaisille”, Sitran johtava asiantuntija Eveliina Huurre sanoo.
Palvelupaketeilla selkeyttä palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen
Palvelupaketeilla järjestämisvastuussa oleva sote-alue sopii palveluiden tuottajien kanssa konkreettisesti siitä, kuka tuottaa minkälaisia palveluita ja kuinka paljon ne maksavat. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan palvelupaketeissa integroida toisiinsa sote-järjestämislakiesityksen tavoitteiden mukaisesti. Ratkaisuissa huomioidaan ihmisen koko elämänkaari.
”Tähän mennessä ei ole pohdittu sitä, miten toimintaa ohjataan, eli miten järjestäjä ja tuottaja hoitavat rahaliikenteensä niin, että tuottaja ei vain lähetä laskua järjestäjälle. Tällä hetkellä esimerkiksi erikoissairaanhoito lähettää kunnille laskun, joka on pakko maksaa. Sitran mallissa toimitaan toisin päin: järjestäjä ostaa sovitulla hinnalla palvelun tuottajalta. Tällöin kustannuksia pystytään hallitsemaan aivan eri tavalla kuin nykyisin”, Huurre sanoo.
Pakettien avulla palvelut voidaan tuotteistaa. Tämä tekee järjestelmän kustannuksista nykyistä läpinäkyvämpiä ja tavallisten kuntalaistenkin on helpompi vertailla palvelujen laatua keskenään. Palvelupaketit ovat myös sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisen tulosohjauksen työkalu.
Parhaat voimat palveluja tuottamaan
Hallituksen järjestämislakiesityksen lausuntokierros päättyi viime viikolla. Esitystä on arvosteltu muun muassa siitä, että se asettaa julkiset palveluntuottajat etusijalle muihin toimijoihin nähden. Sitran malliin kuuluvissa palvelupaketeissa palvelujen tuottajina voi olla rinta rinnan niin julkisia, yksityisiä kuin kolmannen sektorin toimijoita. Toisaalta vaikka kunnat ja kuntayhtymät vastaisivat pääosin palvelujen tuotannosta, nekin voisivat hyödyntää palvelupaketin tavoitteiden kannalta järkevällä tavalla myös yksityisiä alihankkijoita ja kolmannen sektorin toimijoita. Suomessa esimerkiksi lääkäriin pääseminen ei ole kiinni siitä, onko lääkäripalveluja tarjolla tarpeeksi, vaan siitä, ovatko kaikki toimijat mukana yhteisessä järjestelmässä.
Sote-palvelujen järjestämislakiesityksen mukaan Suomeen perustetaan viisi sote-aluetta, jotka vastaavat alueensa palvelujen järjestämisestä. Sitran sote-rahoitusmallissa jokaisella sote-alueella on oma tili, jonne eri rahoituslähteistä tuleva raha ohjataan, ja jonka kautta kaikki palveluihin käytetty raha kulkee. Sote-alueiden tilien operaattorina toimii Kela, jolla on jo ennestään tehtävään tarvittavat tietojärjestelmät. Käytännössä Kela kerää lakisääteiset vakuutusmaksut ja kohdentaa ne kunkin sote-alueen tilille. Kela myös kerää palveluiden tuottajien keräämät asiakasmaksut ja maksaa palveluntuottajille sopimusten perusteella. Tämä yhden kanavan rahoitusmalli vähentää selvästi niin sanottua osa-optimointia, jossa palvelujärjestelmän yksittäisen toimijan etu ja asiakkaan etu eivät aina kohtaa.
”Koska Kela on kansallinen toimija, sen tietojärjestelmien avulla voidaan myös luoda yhtenäinen tietopohja asiakkaiden terveystiedoista sekä terveyspalvelujen laaturekisteri, joka parantaa palvelujen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Tämä puolestaan antaa vahvan pohjan kehittää tulevaisuuden terveyspalveluja, jotka perustuvat entistä enemmän henkilökohtaisiin terveystietoihin, digitaalisiin palveluihin, erilaisiin omahoidon muotoihin ja ihmisen omaan vastuuseen terveydestään” johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.
Antti Kivelän esitys aiheesta.
Suosittelemme