Pilotti käynnistyy Etelä-Karjalassa: Voisivatko robottipuhelut tukea koronajäljitystä?

Eksotessa alkaa kesäkuussa pilottihanke, jossa arvioidaan terveydenhuollon nykyisiä toimintamalleja sekä kehitetään uutta toimintamallia koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämiseen. Hanke tuottaa jäljitysprosessista tietoa, jota voidaan myöhemmin hyödyntää myös valtakunnallisessa kehitystyössä. Pilottihankkeessa otetaan huomioon paitsi nykyisen epidemian tulevat vaiheet myös mahdolliset tulevat epidemiat ja pandemiat.

“Pilotissa testataan uutta toimintamallia tartunnan saaneiden jäljittämisessä ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyönä. Tavoitteena on parantaa tartuntojen jäljitystyön toimivuutta ja luotettavuutta. Pilotin aikana arvioidaan, vähentääkö se henkilöstöresurssien tarvetta jäljittämiseen vapauttaen aikaa potilastyöhön”, kertoo Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

Eksote on toiminut sosiaali- ja terveysalalla edelläkävijän roolissa jo kymmenen vuotta toteuttaen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota vuodesta 2010. Pilotti jatkaa Eksoten pitkäjänteistä kehittämistyötä.

Suomessa nyt käytössä oleva testaa – jäljitä – eristä – hoida -strategia on menetelmä, joka mahdollistaa tartuntaketjujen katkaisun ja turvallisemman terveiden ja immuniteetin saavuttaneiden arkeen paluun. Toimiakseen strategia vaatii entistä kehittyneempiä jäljittämisen ja tiedonvälittämisen tapoja, jotta terveydenhuollon rajalliset voimavarat voidaan kohdistaa tehokkaasti ja vaikuttavasti. Jäljittämisen kapasiteetin kasvattamiseen viitattiin vastikään mm. valtioneuvoston julkaisussa Talouspolitiikan strategia koronakriisissä.

Pilotti toteutetaan Eksoten, ICT-yhtiö 2M-IT Oy:n ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran yhteistyönä.

Digitalisaatio mahdollistaa tehokkaamman voimavarojen käytön sosiaali- ja terveydenhuollossa

Digitalisaatio ja robotisaatio voivat tuoda jäljitykseen uusia, automaattipuheluiden kaltaisia, mahdollisuuksia. Niitä voidaan kokeilla ja hyödyntää esimerkiksi yhteydenpidossa altistuneiden ja mahdollisesti altistuneiden kanssa. Jäljitysvaiheeseen lisättävä teknologia luo ihmiskeskeiseen jäljitysprosessiin automatisoidun, tehokkaan ja skaalautuvan toimintamallin. Vaasan sairaanhoitopiirissä alkaa ensi viikolla pilottihanke, jossa pilotoidaan Ketju-jäljityssovelluksen käyttöä. Eksoten pilotissa hyödynnetään Vaasan hankkeen tuottamia tietoja.

Pandemia on paljastanut niin palvelujen kuin niitä tukevan tietohallinnon kehittämistarpeita. Nämä opit on syytä ottaa käyttöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä digitalisaatio mahdollistaa uusia ratkaisuja, mutta tarvittavien muutosten läpivienti monimutkaisessa toimintaympäristössä on vaativaa.

2M-IT:n rooli on olla mahdollistamassa toiminnan kehittämisen ja digitalisaation sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa yhteistyössä toteutettavien kokeilujen avulla.

”2M-IT kehittää palveluita terveydenhuollon organisaatioiden kanssa heidän toimintaympäristössään, jolloin palvelut tukevat ammattilaisen työtä. Näin sote-ammattilaisten käytössä on järjestelmiä ja palveluita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita”, kertoo 2M-IT:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen.

Pitkään terveydenhuollon uudistamiseksi työskennellyt Sitra on pilottihankkeen käynnistäjä, koordinoija ja rahoittaja. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä muistuttaa, että kokonaisvaltainen uudistumiskyky on tärkeää, sillä teknologian ja jäljityssovellusten vaikutus yksistään on pieni, ellei samaan aikaa varmisteta koko testaa – jäljitä – eristä – hoida -prosessin toimivuutta. Samalla on syytä miettiä ennakkoluulottomasti myös täysin uusia toimintamalleja, kuten automatisoitujen puheluiden hyödyntämistä osana palveluprosessia. Sitra on vastikään rahoittanut kokeiluja, joissa testataan robottipuhelujen toimivuutta Kuhmoisissa, Loviisassa ja Riihimäellä.

”Julkisessa keskustelussa päähuomio on toistaiseksi ollut siinä, riittävätkö henkilöresurssit tartuntaketjujen jäljittämiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa. Sekä mobiilisovellus että automatisoidut puhelut voivat olla keinoja kohdentaa rajallisia henkilöstöresursseja järkevästi poikkeusoloissa”, Kivelä sanoo.