Puolueet valmiita sisällyttämään kiertotalouden hallitusohjelmaan

Kiertotalous lupaa Suomelle kestävää kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkoja sekä kehityspolun, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen, uskovat puolueet kautta linjan. Millaisin keinoin tähän päästään, kysyttiin puoluepaneelissa Helsingin Kaapelitehtaalla tänään. Keskustelu oli osa Sitran järjestämää Kiertotalous Suomessa -tapahtumaa, joka houkutteli paikalle yli 600 osallistujaa.

Kaikki keskustelun osallistuneet kansanedustajat olisivat valmiita sisällyttämään elementtejä kiertotaloudesta sekä puolueensa vaaliohjelmaan että ajamaan asiaa seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Paneelissa näkemyksiään esittivät kansanedustajat Jouni Backman (sd.), Harri Jaskari (kok.), Ville Niinistö (vihr.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Vaikka markkinat ovat avainasemassa muutoksen toteuttajina, myös kunnianhimoisilla poliittisilla tavoitteilla ja lainsäädännöllä on merkitystä. Niillä voidaan vauhdittaa siirtymää uuteen, resurssitehokkaaseen talouteen, jossa mitään ei mene hukkaan.

”Kiertotaloudessa kiteytyy näkemys siitä, että resurssien tehokas käyttö on jatkossa talouskasvun edellytys. Resurssitehokkuus on pakko leipoa sisään kaikkeen toimintaan, niin tuotantoon kuin kulutukseen”, muistutti Ville Niinistö.

Panelistit olisivat valmiita karsimaan hallinnollisia esteitä esimerkiksi jätteiden kierrätyksen helpottamiseksi sekä painottamaan kiertotaloutta edistäviä teknologisia ratkaisuja julkisissa hankinnoissa, joita Suomessa tehdään joka vuosi yli 30 miljardilla eurolla. Ongelmana on se, että kunnallisessa päätöksenteossa tarkastellaan ja optimoidaan liian pieniä kokonaisuuksia, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan ja mahdollisuuksien hahmottamista.

Kannusteiden osalta näkemykset hiemaan hajaantuivat. Siinä missä osa panelisteista olisi valmiita hyödyntämään myös taloudellisia kannusteita markkinoiden ja uuden liiketoiminnan vauhdittamiseksi, Jouni Backman ei lämmennyt uusille veronkevennyksille tai arvonlisäverokantaa nakertaville toimille.

Globaali näkökulma tärkeä

Useissa puheenvuoroissa painotettiin laajan ja globaalin näkökulman tarvetta. Suomessa kun on huippuluokan teknologiaosaamista ja kaikki edellytykset kehittää ratkaisuja maailman isoihin ongelmiin, mutta niitä on vaikea myydä maailmalle, jos suomalaisen teknologian lähimmät referenssit löytyvät Ruotsista.

Yritysmaailman näkemyksen keskusteluun toivat toimitusjohtajat Pertti Korhonen (Outotec) ja Matti Lievonen (Neste Oil) sekä hallitusammattilainen Kirsi Sormunen.

Kirsi Sormusen mukaan kiertotalous auttaa Suomea varautumaan maapallon väestönkasvusta ja luonnonvarojen niukkenemisesta aiheutuviin haasteisiin: ”Kiertotalouden avulla resurssien uudelleenkäyttö voidaan nostaa Suomessa uudelle tasolle”, hän muistutti.

Yritysjohtajat yrittivät valaa päätöksentekijöihin rohkeutta: ”Miksi Suomen ambitiotaso kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämisessä on yhä heikompi kuin muissa Pohjoismaissa”, tivasi Outotecin Pertti Korhonen poliitikoilta. 

Poliitikot hakivat vastausta tähän rohkeuden ja uskalluksen puutteesta. Yksi esimerkki tästä on varovaisuus ja osaamisen puute julkisissa hankinnoissa.

”Tarvitaan lainsäädäntöä, joka antaa mahdollisuuden uusien ratkaisujen pilotointiin. Virkamiehet pelkäävät liikaa virheitä ja etenevät siksi perinteisten kaavojen mukaan”, kiteytti paneelin tunnot Harri Jaskari ja pohdiskeli, tulisiko kunnilta edellyttää, että ne sitovat tietyn prosenttiosuuden hankinnoistaan uusien kokeilujen rahoitukseen. 

Energiapolitiikka on kuin sote – kokonaisratkaisu tarpeen

”Suomi markkinoi itseään cleantech-maana, mutta missä se näkyy esimerkiksi pääkaupunkiseudulla”, huomautti Neste Oilin Matti Lievonen.

Sekä panelistit että yritysjohtajat olivat yhtä mieltä siitä, että pääkaupunkiseudulle tarvitaan hiilineutraali energiaratkaisu. Jos yhteisymmärrystä siitä ei saavuteta paikallisella tasolla, myös valtiovallan tulisi edesauttaa ratkaisun löytämistä.

”Pääkaupungin lämmitys ilman tuontihiiltä on ratkaistava tavalla tai toisella. Tämä on sen kokoluokan asia koko maalle”, painotti Kimmo Tiilikainen.

Kiertotalous on paljon enemmän kuin kierrätystä: se on myös palveluiden painottamista omistamisen sijasta. Tässä muutoksessa kuluttajat ovat keskeisessä asemassa.

Pirkko Ruohonen-Lernerin mukaan kuluttajat arvostavat helppoutta, joten muutos on tehtävä heille mahdollisimman vaivattomaksi: ”Uskon, että ihmiset ovat valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan kestävämpään suuntaan. Tarvitaan lisää tietoa erilaisista valinnoista ja niiden vaikutuksista. Myös tuotteiden laatua on parannettava esimerkiksi takuuaikoja pidentämällä”, hän tiivisti.    

Infograafi kiertotaloudesta

Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Sitran tuoreen selvityksen mukaan se tarjoaa Suomen taloudelle varovaisesti arvioiden 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin, siinä missä globaalien markkinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa.