Kesätöitä kiertotaloudesta -ideakilpailussa etsittiin suomalaiskunnissa kesällä 2020 toteutettavia kiertotaloutta edistäviä hankkeita ja kokeiluja. Etsimme uusia hankkeita, jotka työllistävät nuoren tai vanhemman kesätyöntekijän.
Järjestimme ideakilpailun paikkaamaan koronakriisin vuoksi peruttuja kesätöitä ja kirittämään kuntien siirtymää kiertotalouteen Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous . Haluamme kannustaa kuntia kehittämään alueillaan kiertotaloutta, jotta talous olisi tulevaisuudessa kestävämmällä ja myös paremmin kriisejä kestävällä pohjalla.
Kilpailuun saapui 30 hakemusta 25 kunnasta. Hakemuksissa esille nousivat kalusteiden kierrätys, jätteiden lajittelu, tavaroiden lainauspalvelut ja materiaalien kierrätys. Voittajiksi valittiin kymmenen hanketta, joissa kiertotaloutta edistetään eri näkökulmista.
Valitut kunnat palkkaavat Sitran rahoituksella kesätyöntekijän hankkeen toteuttamiseksi ja rekrytoinnit ovatkin jo käynnissä useissa kunnissa. Sitran kiertotalousasiantuntijat sparraavat kuntia hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hankkeiden tarkka sisältö voi tarkentua kesän aikana.
Kesätöitä kiertotaloudesta ideakilpailun voittajat:
Espoo: Kaikki muovi kiertää kouluissa
Neitseellisestä muovista vain pieni osa kiertää uusiokäyttöön. Kiertotalouden esteenä ovat rajalliset lajittelumahdollisuudet esimerkiksi kouluissa.
Espoossa kartoitetaan koulujen muovinkeräykseen liittyviä haasteita ja etsitään niihin ratkaisuja. Tavoitteena on lisätä muovin kierrätysastetta sekä kasvattaa Espoon nuorista ympäristötietoisia kuluttajia ja kierrättäjiä.
Helsinki: Kesä tulee, pyörälähetti polkee
Kiertotaloudessa tavaraa ei tarvitse aina omistaa, vaan sen voi yhtä hyvin lainata tai vuokrata. Helsingin kirjastoista on jo pitkään saanut lainata kirjojen lisäksi tavaroita, kuten pelivälineitä, soittimia tai remontointitarvikkeita.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tottuneita käyttämän kirjastojen palveluita, toisille liikkuminen voi olla vaikeaa. Koronaepidemian myötä asukkaiden ja erityisesti riskiryhmien liikkuminen on rajoittunut entisestään. Tänä kesänä Kallion kirjastossa pilotoidaankin palvelua, jossa pyörälähetti vie asiakkaiden lainaamia tuotteita aina kotiovelle asti.
Kirkkonummi: Betonimurskan uudelleen hyödyntäminen kunnan rakennuskohteissa
Betonin sideaine sementti aiheuttaa jopa viisi prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä, joten on tärkeää, että kerran valmistettu betoni pysyisi käytössä mahdollisimman pitkään. Mutta mitä tehdään ihan käytännössä, jos kunnassa pitää purkaa vaikkapa homeinen koulu?
Kirkkonummella haetaan tähän ratkaisuja: kunnassa luodaan toimintamalli ja kriteerit betonimurskan hyödyntämiselle kunnan purku- ja rakennushankkeiden välillä.
Kotka: Irtaimistot kuntaekonomian avuksi
Kotkassa kartoitetaan kaupungin kiinteistöjen huonekaluja, jotta niitä voidaan käyttää tehokkaammin rakennusten ollessa tyhjillään esimerkiksi koulujen lomien aikana tai toimipisteiden muuttojen aikana.
Parhaimmillaan kalusteiden ja irtaimiston kierrätys lisää tavaroiden käyttöastetta ja vähentää tarvetta hankkia uusia, neitseellisistä raaka-aineista valmistettuja huonekaluja.
Kuopio: Kalusteet ja tavarat uusiokäyttöön – selvitys Kuopion mallista
Myös Kuopiossa tähdätään kalusteiden tehokkaaseen uudelleenkäyttöön. Kaupunki omistaa ja hallinnoi suuren määrän kiinteistöjä, toimitiloja ja niissä olevaa irtaimistoa, joiden käyttöikää on mahdollista pidentää merkittävästi sujuvan toimintamallin ja selkeiden ohjeiden avulla.
Kalusteiden eliniän pidentäminen voikin tuoda kaupungille merkittäviä taloudellisia säästöjä ja vähentää jätteen määrää.
Mikkeli: Purkupuu kiertoon
Suomen valtakunnallisena tavoitteena on kierrättää 70 prosenttia rakennusjätteestä vuonna 2020. Suurta osa tästä raaka-aineesta voisi hyödyntää uudelleen, mutta tällä hetkellä erityisesti rakennusten korjaamisessa ja purkamisessa syntyvien jätteiden uusiokäyttö ja kierrätys on Suomessa eurooppalaisittain alhaisella tasolla.
Mikkelissä toteutetaan kampanja, jonka tavoitteena on lisätä käytetyn puutavaran keräämistä ja hyödyntämistä etenkin kesäasukkaiden rakennusprojekteissa.
Pori: Tavaran uusi tarina – kierrätystavaran mahdollisuudet lainaamoissa
Porin Kierrätyskeskuksessa on havaittu haaste: merkittävä osa saapuvasta tavarasta päätyy jätteeksi, vaikka se olisi pienin korjaus- tai huoltotoimenpitein edelleen käyttökelpoista. Kesän aikana Porissa panostetaan Kierrätyskeskukseen tulevien tavaroiden kunnostamiseen ja uudelleenkäytön vauhdittamiseen.
Kunnostettuja tavaroita pyritään viemään lainattavaksi kuntalaisille tuttuihin paikkoihin, ja niitä voi mahdollisesti lainata myös suoraan verkosta. Hanke tulee näkymään ja kuulumaan myös somessa!
Rauma: Raumalaisten tavaralainaamo
Myös raumalaiset ovat innostuneet lainaamisesta: kaupungissa toimii useita itsenäisiä ryhmiä ja verkostoja, joiden kautta lainaillaan esimerkiksi vauvojen kantoliinoja, kodinkoneita ja liikuntavarusteita. Myös kirpputoreja ja kierrätystapahtumia on runsaasti. Kierrätys- ja lainaustoiminta on kuitenkin hajallaan, ja tarjonnan kokonaiskuvaa voi olla vaikea hahmottaa.
Raumalla kasataan alueen lainaus- ja kierrätysmahdollisuudet selkeästi yhteen paikkaan, joka auttaa kaupunkilaisten lisäksi myös kesäraumalaisia ja matkailijoita Projektia voi seurata mm. TikTokissa.
Turku: Kiertotalouskarnevaalit – kiertotalous näkyväksi ja koettavaksi taitein keinoin
Tänä kesänä Turussa juhlitaan kiertotaloutta! Alueella on monia hienoja kiertotalouskäytäntöjä, jotka kuitenkin jäävät usein etäiseksi turkulaisten arjessa. Siirtymä kiertotalouteen vaatii rakenteellisia uudistuksia, joista yksi merkittävä on asenteiden muutos.
Kiertotalouskarnevaali on poikkitaiteellinen ja interaktiivinen elämys, joka tuo kiertotalouden tavoitteita ja käytäntöjä lähemmäs kaupunkilaisia ja matkailijoita.
Turku: Tekstiilit kiertoon – uusia tuotteita kierrättämällä
Turun kaupungin Valmennuspiste vastaanottaa 4-5 tonnia poistotekstiilejä viikossa. Poistotekstiileillä tarkoitetaan sekä tekstiilijätettä, jota voidaan uudelleenkäyttää esimerkiksi verhoilumateriaalina, että käyttökelpoisia vaatteita tai muita tekstiilejä. Tällä hetkellä Valmennuspisteellä iso osa poistotekstiileistä päätyy tekstiilimassaksi, vaikka monet tekstiileistä voisivat jatkaa elinkaartaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessa.
Tänä kesänä Valmennuspisteellä selvitetään, miten poistotekstiilien uudelleenkäytön osuutta voisi kasvattaa esimerkiksi tekemällä niitä uusia tuotteita.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.