sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ratkaisu 100 -haastekilpailu huipentui palkinnonjakoon vuoden 2017 lopulla. Viidestätoista loppukilpailuun osallistuneesta joukkueesta riippumaton tuomaristo valitsi lopulta kaksi voittajaa. Ne olivat tekoälyn osaamisen tunnistamiseen valjastava Headai sekä nuorten vahvuuksien tunnistamisen Positiivinen CV.
Vuosina 2016-2017 toteutetusta kilpailusta on nyt kolme vuotta . Mitä tapahtui juhlien jälkeen, kun tiimit vetäytyivät tahoilleen ja alkoi arkinen aherrus kilpailun aikana kehitettyjen ideoiden toteuttamiseksi? Tätä selvittivät tutkijat Tuukka Toivonen, Emma Nordbäck ja Ville Takala Sitran toimeksiannosta. Tulokset on koottu raporttiin Ratkaisu 100 -haastekilpailun vaikutukset kolme vuotta myöhemmin.
”Kilpailun aikaan tiesimme, että tiimit jatkavat työtään ja sitä riittää, mutta valitettavasti moniulotteista tutkimusta ei ollut juurikaan saatavilla siitä, mitä tapahtuu haastekilpailun jälkeen”, kertoo kilpailun järjestäjätiimiin osallistunut johtava asiantuntija Riina Pulkkinen Sitrasta.
Uusi tutkimus täydentää osaltaan tuota tietoaukkoa. Se kertoo kilpailuun osallistuneiden tiimien erilaisista poluista neljän case-esimerkin kautta ja yleisemmin siitä, miten haastekilpailuja ja innovaatio-ohjelmia voisi suunnitella niin, että ne tukisivat tiimejä ja niiden työn vaikuttavuutta vielä paremmin.
Hackathon-ajattelusta kohti pitkäjänteisempää tukea
Tutkijoiden mukaan selvityksen ”tulokset viittaavat yleisesti ottaen siihen, että Ratkaisu 100 -haastekilpailuun osallistuneet tiimit hyötyivät kilpailusta merkittävästi.” Kilpailu lisäsi osallistujien valmiuksia edistää yhteiskunnallista muutosta, opetti yrittäjyyteen liittyviä taitoja ja rohkeutta, auttoi rakentamaan verkostoja ja perehdytti siihen, miten yhteiskunnallisen hyöty ja taloudellinen kannattavuus voidaan yhdistää.
Kilpailun jälkeen viisi palkintoa vaille jäänyttä tiimiä päätti lopettaa yhteisen taipaleensa ja siirtyä muiden asioiden pariin, kun taas kahdeksan tiimiä jatkoi työtään. Niistä kaksi päätyi kuitenkin lopulta umpikujaan.
Lopettamisepäätöksen syiksi tiimit nimesivät muun muassa rahoitushaasteet ja henkilökohtaiset syyt, mutta myös sen, että yhteiskunnallisia innovaatioita oli vaikea sovittaa oikean maailman vaatimuksiin. Monet kokivat, että nykyiset toimintatavat, kuten julkisen sektorin hankintamenettelyt, hylkivät uusia ideoita ja pieniä tiimejä: ”Pieniin tiimeihin, jotka pyrkivät luomaan suuria yhteiskunnallisia innovaatioita ja muutoksia, suhtauduttiin vain harvoin myönteisesti.”
Tutkijat painottavatkin, että innovaatiotoimintaa tukevien tahojen kannattaisi lisätä keskeisten sidosryhmien vastaanottavaisuutta pienten tiimien uudenlaisia ideoita, ehdotuksia ja ratkaisuja kohtaan.
Tulevien yhteiskunnallisten innovaatio-ohjelmien järjestäjien onkin syytä etsiä keinoja, joilla tiimeille tarjottavasta lyhyen aikavälin tuesta siirrytään kohti vuosia, jopa vuosikymmeniä kestävää pitkäkestoista tukemista. Matkan voi aloittaa miettimällä ainakin näihin kuuteen kysymykseen perusteelliset vastaukset:
Tutustu voittajien kuulumisiin!
Selvitykseen haastatellut yritykset eivät esiinny raportissa nimillä, joten selvitimme Headain ja Positive Learningin tämänhetkisiä kuulumisia vielä erillisin haastatteluin.
Headai rakentaa globaalia osaamisdatan alustaa
Positiivinen CV auttaa lapsia tunnistamaan vahvuutensa
Lue lisää!
Sitran selvityksiä 180
Ratkaisu 100 -haastekilpailun vaikutukset kolme vuotta myöhemmin
Tiimit, ideapolut ja opit tuleville järjestäjille
Tuukka Toivonen, Emma Nordbäck ja Ville Takala
Huhtikuu 2021
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.