Särjen uudenlainen käyttö ja lietteen rakeistus voittoon ideakilpailussa

Sitran järjestämässä ideakilpailussa etsittiin vastauksia muun muassa siihen, miten turvaamme ruoantuotannolle elintärkeiden ravinteiden saannin tulevaisuudessa. Entä kuinka luomme yhä niukkenevien aineiden uudelleen käyttämisestä uutta liiketoimintaa ratkaisuilla, joille on yhä enemmän kysyntää ympäri maailman? Maailman kasvavan väestömäärän ruokkimiseen tarvitaan enemmän viljelymaata, joka tarvitsee ravinteita, kuten fosforia. Neitseellistä fosforia on rajallinen määrä, joten se täytyy saada kiertämään.

”Vaikka kaikelle kasvulle välttämätön fosfori ja maailman fosforivarantojen rajallisuus on saanut EU:n ottamaan raakafosfaatin kriittisten raaka-aineiden listalle, tuntuu, ettei sittenkään asian vakavuuteen ole vielä kunnolla herätty. Isojen sivutuotteen syntyvien materiaalivirtojen käsittelyn haastetta ja samalla fosforin hukkaamisen ongelmaa ei ole vielä missään päin maailmaa ratkaistu”, kertoo kilpailun taustoista Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen.

Jaetun ensimmäisen palkinnon saaneen Särkifoodin tavoite on saada hoitokalastuksessa vesistöistä saataville särjille entistä tuottoisampaa käyttöä. Nykyisin suuri osa rehevöitymisen hoidon vuoksi kalastettavista särjistä kompostoidaan. Särkifood-ehdotus tarjoaa mahdollisuuksia liiketoiminnalle yhdistämällä neljä ideaa: Ensimmäinen idea on kehittää nykyisiä automatisoidumpia perkuukoneita, jolloin särkien perkuu ei olisi niin työvoimavaltaista. Edullisempi perkaus mahdollistaisi tuontitonnikalan korvaamisen särjellä esimerkiksi pikaruokapaikoissa. Perkuujätteistä ja suomuista on myös mahdollista saada liiketoimintaa; ensimmäisistä voi valmistaa liivatetta, jälkimmäisistä askartelutarvikkeita.

”Ehdotus on raikas avaus ravinnekierron teemaan ja tuo onnistuneesti esiin kuluttajanäkökulman”, kommentoi kilpailun tuomaristo ehdotusta. Tuomaristoon kuului edustajia Elävä Itämeri-säätiöstä, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, maa- ja metsätalousministeriöstä, MTK:sta, Open Knowledge Finlandista, Suomen ympäristökeskuksesta, Sitrasta, Tekesistä sekä ympäristöministeriöstä.

Toisessa voittajaehdotuksessa, Fullrecissa, yhdyskuntien jätevesien lietteestä ja energiantuotannon tuhkista saadaan talteen ravinteita myytäviksi lannoitetuotteiksi. Ehdotus yhdistää kolme aiemmin erillistä teknistä prosessia. Mädätettyä yhdyskuntajätteen lietettä ei perinteiseen tapaan polteta, vaan kuivataan ja sekoitetaan tuhkaan – seos rakeistetaan ja pystytään kuljettamaan kustannustehokkaasti pitkänkin matkan päähän esimerkiksi metsien lannoittamiseksi. Ehdotuksen tekijöiden mukaan metsämaiden lannoitustarve lisääntyy, kun hakattavat puut käytetään entistä tarkemmin ja puuainesta jää vähemmän lisäämään metsämaan ravinteita.

Joulu-helmikuussa järjestetyn kilpailun tuomaristo kiitti sitä, että ehdotus keskittyy suuriin materiaalivirtoihin ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa ravinteiden kiertoon globaalisti. Ehdotusta kiiteltiin myös siitä, että se tuo erilaista osaamista yhteen.

Ensimmäisen sijan jakaneet ehdotukset palkittiin 10 000 euron suuruisella rahapalkinnolla. Lisäksi kunniamaininnan sai kaksi ehdotusta: 1) Ehdotus turkistarhauksesta syntyvien ravinteiden sitominen biohiileen ja tuotteistus kasvualustoiksi sekä 2) käytetyistä alkaliparistoista saatavien hivenaineiden jalostus maatalouskäyttöön.

Palkintojenjakotilaisuuden yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus. Esille nousi etenkin se, että ravinteiden kierron tehostaminen edellyttää kannattavan liiketoiminnan syntymistä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto korosti paneelikeskustelussa liiketoiminnan merkitystä: ”En usko, että ongelmat ratkeavat pakolla. Silloin vain ryhdyttäisiin etsimään uusia porsaanreikiä järjestelmästä.”

Kierrätyslannotteiden turvallisuudesta kaivattiin lisää tietoa. Lannoitteisiin mahdolliset jäävät epäpuhtaudet, kuten hormonit ja lääkejäämät, askarruttavat edelleen alan toimijoita. Yleisökommenteissa otettiin esille myös kotitalouksien vastuu puhtaiden tuotteiden käyttäjinä niin, ettei jätevesiin päädy niin paljoa kemikaaleja.

Useampi tilaisuudessa esiintynyt kaipasi keskusteluun ennen kaikkea niitä näkökulmia, jotka pureutuvat siihen, miten hyvät ratkaisut saadaan maailmanmarkkinoille. Muun muassa Silmusalaatti-ehdotuksella kilpailuun osallistunut Samuli Laurikainen Snafu Oy:stä uskoo, että tehokkaalla, vähän pinta-alaa vievällä lähiruuantuotannolla on maailmalla kysyntää.

Voittajatyöryhmien yhteystiedot:

Särkifood: Paavo Vallas, paavo.vallas(at)aalto.fi, 040 583 0011

Fullrec: Juhani Anhava, juhani.anhava(at)outotec.fi, 040 777 6323 sekä Mikko Räisänen, mikko.raisanen(at)ecolan.fi, 041 439 4332