Reilun datatalouden säännöt koottiin yhteen

Sääntökirjassa kuvataan oikeudelliset, liiketoiminnalliset, tekniset ja hallinnolliset säännöt, joita organisaatiot noudattavat dataverkostossa jakaessaan dataa keskenään. Sääntökirja huomioi erityisesti eettiset periaatteet ja ihmisten yksityisyyden ja tietosuojan vaatimukset.

Tässä vaiheessa sääntökirja koostuu mallisopimuspohjista, joukosta kontrollikysymyksiä, käytännesäännöstön luonnoksesta (Code of Conduct) ja muista työkaluista, joiden avulla dataverkoston sääntökirjan laatijat osaavat nykyistä paremmin ottaa huomioon uudenlaisen yhteistyömallin erityiset vaatimukset.

”Haluamme antaa sääntökirjan ensimmäisen version dataverkostojen kehittäjien käsiin, vaikka tiedämme varsin hyvin, että sisältöä kehitetään edelleen ja muokataan verkostokohtaisesti”, kertoo sääntökirjatyöryhmää vetänyt johtava asiantuntija Jyrki Suokas Sitrasta. ”Vain testaamalla nykyistä mallia käytännön hankkeissa voimme saattaa kehitystyön tämän vaiheen maaliin ja luoda työkalun, josta oikeasti on hyötyä dataverkostojen kokoajille”, täydentää Suokas.

Nyt julkaistua sääntökirjan versiota on tarkoitus työstää edelleen. Sen voi tilata uutisen lopussa olevalla tilauslomakkeella. Sääntökirjan kokoamiseen osallistuneet asiantuntijat nostavat alla esiin pääkohtia sääntökirjan sisällöstä.

Sopimusten teko helpottuu

”Dataverkoston perustamisjäsenten laatima perustamisasiakirja (Constitutive Agreement) liitteineen muodostaa sääntökirjan rungon”, kertoo Jorma Yli-Jaakkola, Borenius Counsel. ”Dataverkoston uudet jäsenet liittyvät tähän sopimukseen yksinkertaisilla sitoumuksilla ja noudattavat dataverkoston sääntöjä. Mallisopimuspohjat tarjoavat dataverkoston perustajille perusrakenteen ja -periaatteet lopullisten sopimusten laatimiseen”, kuvaa Yli-Jaakkola.

”Kontrollikysymysluettelo ohjaa askel askeleelta uuden dataverkoston sääntökirjan sopimus- ja muun sisällön rakentamista”, kertoo Kai Kuohuva, Senior Legal Counsel Tiedolta. ”Kysymykset auttavat keskittymään olennaiseen sekä tunnistamaan yleisimmät riskit. Kysymysluettelo täydentyy ja tarkentuu jatkuvasti.”

”Sopimuspohjat helpottavat ja nopeuttavat sopimusten laatimisprosessia. Samankaltaiset säännöstöt auttavat eri dataverkostoja myös muodostamaan dataverkostojen verkostoja. Suuremmissa ekosysteemeissä dataa pystytään hyödyntämään yhä paremmin ja turvallisemmin toimintojen tehostamisessa ja uusien palveluiden rakentamisessa”, toteaa lakiasiain johtaja Olli Pitkänen 1001 Lakes Oy:stä.

”Sääntökirja tarjoaa datan käyttöoikeuksiin oletusarvoisesti selkeät, laajat ja mahdollistavat ohjeet samalla tavalla, kuin Teknologiateollisuuden datan jakamisen mallisopimus”, kertoo lakiasiainpäällikkö Jussi Mäkinen Teknologiateollisuudesta. ”Uusi malli laajentaa ajattelun kahdenvälisestä datan jakamisen mallista monen organisaation dataverkoston malliin”, jatkaa Mäkinen.

Reilut liiketoimintamallit tuottavat kaikille arvoa

1001 Lakesin toimitusjohtaja Marko Turpeinen alleviivaa liiketoimintaosion tärkeyttä: ”Liiketoimintamallit muodostavat dataverkostojen ytimen. Sääntökirja luo reilut periaatteet sille, mitä eri osapuolet tekevät, miten lisäarvoa luodaan ja miten datan jakamisesta syntyvää arvoa siirretään verkoston toimijoiden välillä. Osapuolten tulee myös päättää, miten läpinäkyvästi verkoston liiketoiminnalliset periaatteet näkyvät jäsenten ulkopuolelle ja millä ehdoilla uusia jäseniä voidaan ottaa dataverkostoon mukaan.”

Innovaatiot lähtevät oikeista teknisistä valinnoista

”Sääntökirjan tekninen osa auttaa määrittelemään dataverkoston sisäisiä rajapintoja. Lisäksi se tarjoaa toimijoille myös työkaluja parhaan mahdollisen teknisen ratkaisun löytämiseksi, josta arkkitehtien ja koodaajien on hyvä jatkaa”, linjaa teknologiajohtaja Sami Jokela 1001 Lakesista. ”Emme ota kantaa siihen, mitä teknisiä ratkaisuja tulisi käyttää. Sen sijaan ohjaamme dataverkoston muodostajat juuri heidän vaatimuksensa parhaiten täyttävien ratkaisujen suuntaan”, päättää Jokela.

”Tällä hetkellä näemme useita erilaisia ratkaisuja dataoperaattorityyliseen markkinaan. Vaikka tekniset ratkaisut eroavat toisistaan, niillä on jaettu tarve reilulle ja avoimelle hallintamallille”, sanoo lohkoketjukonsultti Antti Kettunen Tiedolta. ”Dataverkostojen tekniset ratkaisut kehittyvät jatkuvasti, mutta ilman vahvaa sääntökirja- ja hallintamallia millään näistä ratkaisuista ei ole toivoa päästä tuotantoon asti”, jatkaa Kettunen.

Reilu datan jakaminen keskiössä

”Reilun datatalouden pohjana on selkeä ja riittävän hyvin toimintaa ohjaava eettinen arvopohja, toteavat tutkijatohtori Jani Koskinen Turun yliopistosta ja tutkija Kari Hiekkanen Aalto-yliopistosta. ”Sääntökirjapohja sisältää tarkasti mietityn eettisen ja ihmislähtöisen arvomallin, joka kiteytetään dataverkoston käytännesäännöstöön (Code of Conduct) ja siihen kehitteillä olevaan ”Ethical Canvasiin”. Nämä ohjaavat varsinaisten sopimusten lisänä dataverkoston jäsenten toimintaa”, summaavat tutkijat.

Miten tästä eteenpäin?

”Sääntökirjamalli täytyy ’happotestata’ oikeiden käyttötapausten avulla”, haastaa VTT:n tutkija Petri Laine, jonka tutkimusprojektissa muodostetaan dataverkostoja organisaatioiden välille. ”Me tarvitsemme työssämme tällaista työkalua ja annamme palautetta ja kehitysehdotuksia seuraavien versioiden sisällöstä ja rakenteesta,” kertoo Laine.

”Nykyinen versio on tarkoitus tämän happotestausvaiheen jälkeen päivittää vuoden 2020 alkupuoliskolla. Tämän jälkeen keskitymme seuraavissa päivityksissä sisällön suomentamiseen ja käyttötapausten yhteydessä havaittujen aukkojen täyttämiseen. Aloitamme sääntökirjan tuotteistamisen helppokäyttöiseksi työkaluksi vasta, kun olemme saaneet riittävästi palautetta ja käyttökokemusta. Siihen asti tämä nykyinen toimintamalli saa riittää”, lohkaisee Sitran Jyrki Suokas.