archived
Arvioitu lukuaika 6 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Ryhmähankinnasta vauhtia uusiutuvaan energiaan

Kirjoittaja

Heidi Korva

Julkaistu

Nykyistä useampi suomalainen kotitalous käyttäisi jo uusiutuvaa energiaa, jos meillä olisi joku taho, joka opastaisi niitä kädestä pitäen sopivimman energiaratkaisun valinnassa. Myös ryhmähankinta toisi kotitalouksien energiauudistuksiin lisää vauhtia. Siitä on kuitenkin vaikeaa tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Siksi ryhmähankinnan koordinointi ja kotitalouksille räätälöidyn neuvonnan tarjoaminen pitäisi antaa joko nykyisten energiatoimistojen tai useaa eri rahoituslähdettä käyttävän yhteiskunnallisen yrityksen tehtäväksi.

Uusiutuva energia kiinnostaa suomalaisia. Energiamuodon vaihtaminen fossiilisesta uusiutuvaan kuitenkin tyssää usein käytännön hankaluuksiin. Energiavaihtoehtojen vertailu ja sen selvittäminen, mikä olisi paras valinta juuri omaan kotiin, tuntuu hankalalta. Myös tarjousten kilpailuttaminen ja objektiivinen vertailu vievät hurjasti aikaa. Tieto luotettavista laitetoimittajista olisi kullanarvoista. Kuluttajat kaipaisivatkin puolueettomalta toimijalta apua päätöksentekoa helpottamaan. Sellaista ei kuitenkaan tällä hetkellä ole.

Jotta kotitalouksien hyvä tahto ei jäisi pelkäksi aikeeksi, Caiwo Oy, Hub Helsinki ja Sitra ryhtyivät alkuvuodesta 2012 selvittämään, helpottaisiko uusiutuvan energian ryhmähankinta kotitalouksien päätöksentekoa. Olisivatko kotitaloudet ylipäätään valmiita hankkimaan talokohtaisia energiaratkaisuja ryhmähankinnan kautta, ja mitä he palvelulta toivoisivat? Samalla haluttiin saada selville, voisiko ryhmähankinnan koordinoinnista ja puolueettoman tiedon tarjoamisesta tehdä kannattavaa yritystoimintaa.

Ryhmähankinnan koordinointiin luotiin nettipalvelu, Energiatutka. Sen tehtävänä oli koota ryhmähankinnasta kiinnostuneet kotitaloudet yhteen, suositella kullekin kotitaloudelle sopivinta energiaratkaisua ja hankkia ryhmille tarjoukset luotettavilta laitetoimittajilta. Palvelun käyttäminen tehtiin kotitalouksille mahdollisimman helpoksi: nettisivuille tarvitsi vain jättää tiedot oman talouden energiankulutuksesta, neliömäärästä jne. sekä kertoa, sitoumuksetta, jos ryhmähankinta kiinnosti.

Kuluttajien testiryhmä otti Energiatutkan innokkaasti vastaan, ja moni ilmoitti olevansa valmis hankkimaan uusiutuvan energian ratkaisuja ryhmähankinnan kautta. Energiatutkan tyyppinen palvelu tuntui tähän tarkoitukseen luontevalta. Samantyyppistä verkkopohjaista palvelua oli kaipailtu jo Saisiko olla lähienergiaa? -tutkimuksessa.

Provisiomalli ei riitä kannattavaan liiketoimintaan

Tässä kokeilussa ryhmähankinnan koordinoijan liiketoimintamalliksi valittiin provisiomalli. Toisin sanoen ajatuksena oli, että yrityksen toiminta rahoitettaisiin provisioilla, joita se saisi välittämistään kaupoista.

Oletuksena oli, että laitetoimittajat tarjoaisivat ryhmähankkijoille tavallista suuremmista ostoeristä sen verran hyvän alennuksen, että se riittäisi paitsi houkuttelemaan kotitalouksia mukaan ryhmähankintaan, myös hankintaa koordinoivan yrityksen kannattavaan liiketoimintaan.  Provisiomalli osoittautui kuitenkin aivan liian riittämättömäksi takaamaan ryhmähankinnan koordinoijalle kannattavaa liiketoimintaa. Nykyisessä toimintaympäristössä uusiutuvan energian laitteistojen katteet ovat hyvin pieniä eikä laitetoimittajilla juuri ole mahdollisuuksia antaa asiakkailleen merkittäviä alennuksia – ei edes suurten kertatilausten yhteydessä.

Kokeilun perusteella voidaan sanoa, että ryhmähankintakonseptin onnistuminen nykyisessä toimintaympäristössä vaatisi vähintäänkin sitä, että koko ryhmähankintaan osallistuva asiakasryhmä sijaitsisi maantieteellisesti varsin lähellä laitetoimittajaa tai asentajaa – etenkin, kun kyseessä ovat maalämpö- ja pellettiratkaisut. Tosiasiassa asiakaskunta on maantieteellisesti varsin hajallaan pitkin Suomea.

Energiatoimistot tai yhteiskunnalliset yritykset pyörittämään ryhmähankintoja

Toteutettu ryhmähankintakokeilu vahvisti, että kotitaloudet ovat kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta ja kaipaavat apua energiaratkaisun hankintaprosessiin. Ilmastonmuutoksen hidastaminen, uudet rakentamisen energiamääräykset, sähkön ja öljyn korkea hinta sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvien investointien tuet tulevat lähivuosina lisäämään uusiutuvan energian kysyntää niin uudis- kuin saneerauskohteissakin. Siksi jotain kannattaisi tehdä. Mutta mitä?

Esitämme kaksi vaihtoehtoa, joista toinen perustuu julkisen sektorin palveluntarjoajan toimintaan ja toinen yritystoimintaan.

1) Lisätään uusiutuvaan energiaan keskittyvät neuvontapalvelut nykyisten energiatoimistojen ja maakuntien energianeuvontojen palveluvalikoimaan.

Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän alueellista energiatoimistoa. Niiden tehtävänä on neuvoa kotitalouksia esimerkiksi energiakatselmusten teossa, rakennusten energiatehokkuudessa sekä energiansäästösuunnitelmissa. Käytännössä toimistot keskittyvät yleisluonteiseen neuvontaan ja tiedon jakamiseen eivätkä auta kotitalouksia valitsemaan, mikä olisi kullekin taloudelle paras uusiutuvan energian ratkaisu.  Tässä kokeilussa testattu ryhmähankinnan koordinointi, kotitalouskohtaisesti räätälöity palvelu ja energiaratkaisujen suositteleminen kuitenkin istuisivat luontevasti näiden toimistojen palveluihin.

Tässä vaihtoehdossa julkisen sektorin palveluntarjoaja ottaisi vastuulleen kuluttajien puolueettoman neuvonnan ja ryhmähankinnan koordinoinnin, ja alueellinen laitetoimittajien verkosto laitteiden toimittamisen. Yritykset osallistuisivat palvelun rahoittamiseen provisiopohjaisesti ja maksaisivat energiatoimistoille kaupoista ja markkinoilla mukanaolosta toimistojen välittämien kauppojen mukaan määräytyvän summan. Yhteiskunta hyötyisi, kun yhä useampi kotitalous siirtyisi käyttämään uusiutuvaa energiaa ja saisi palvelua jo olemassa olevalta toimijalta. Energiatoimistot voisivat olla tehokkaita ryhmähankinnan ja uusiutuvan energian äänitorvia.

2) Perustetaan yhteiskunnallinen yritys, joka keskittyy maksimoimaan uusiutuvan energian markkinat ja joka saa rahoituksen pääasiassa valtiovallalta SROI-mallin mukaisesti.

Toinen tämän kokeilun perusteella syntynyt ehdotus suosittelee uuden toimijan – yhteiskunnallisen yrityksen – perustamista.

Hahmottelemassamme mallissa yhteiskunnallinen yritys ottaisi vastuulleen paitsi ryhmähankinnan koordinoinnin myös erilaisia toimia, jotka nyt on hajautettu useille eri toimijoille. Se neuvoisi ja valistaisi sekä kampanjoisi uusiutuvan energian puolesta. Rahoituksensa se saisi monesta eri lähteestä: osan julkisena subventiona SROI-mallin mukaisesti, osan myyntiprovisiona, osan uusiutuvia energiaratkaisuja toimittavilta yrityksiltä ja osan neuvonta- ja valistustyöstä.

SROI-menetelmiä (Social Return On Investment) käytetään yhteiskunnallisten kokonaisvaikutusten arvioinnissa. Huomioon otetaan kaikki sidosryhmät, joihin vaikutuksia kohdistuu, ja kaikki vaikutukset riippumatta siitä, ovatko ne taloudellisia, sosiaalisia vai ympäristön hyvinvointiin kohdistuvia. Myös ei-taloudellisille vaikutuksille pyritään antamaan taloudellinen arvo.

Hahmottelemamme yhteiskunnallinen yritys saisi osan rahoituksestaan verovaroista kiitokseksi siitä, että se on saanut aikaan SROI-mallin mukaisesti laskettuja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia – mitä useampi kotitalous siirtyisi käyttämän uusiutuvaa energiaa, sitä enemmän tukea yritys saisi. Muutenkin yritykselle annettaisiin tukea verorahoista vain niistä uusiutuvan energiaan käyttöönottoon liittyvistä päätöksistä, joiden syntymiseen se on vaikuttanut. Vähintään puolet yhteiskunnallisen yrityksen tuloista pitäisi tulla projekteihin liittyvistä palkkiosta, provisioista, myyntibonuksista, koulutuspalkkioista jne.

Yhteiskunnallisen yrityksen periaatteella toimiva, uusiutuvaa energiaa markkinoiva yritys voisi toteuttaa esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

  • Rakentaa alue kerrallaan naapureiden yhteistyöhön ja innostamiseen perustuvia vertaisverkostoja, jotka veisivät innostusta ja projekteja eteenpäin. Yhdysvalloissa on runsaasti esimerkkejä mm. aurinkopaneelien käyttöönoton lisääntymisestä tietynlaisen sosiaalisen paineen vaikutuksesta.
  • Järjestää joukkohankintaan perustuvia kampanjoita ilmalämpöpumpuista, aurinkopaneeleista ja vastaavista laitteista, joiden hankinta ei merkitse koko lämmitysjärjestelmän uusintaa.
  • Luoda lisää alueellisia energiaeksperttiverkostoja, joissa osin vapaaehtoiset henkilöt avustavat uudistuvan energian käytön edistämisessä esimerkiksi omassa naapurustossaan.

Lue lisää loppuraportista Ryhmähankinnalla lisävauhtia lähienergiaan?

Kirjoittaja on viestinnän konsultti ja kouluttaja, jonka erityisalaa on vastuullisuudesta viestiminen. Kirjoittaja oli mukana tässä kokeilussa viestinnän asiantuntijana.

 

http://www.slideshare.net/SitraEkologia/lhienergian-ryhmhankinta-loppuraportti-2013125

Mistä on kyse?