archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Sähkön pientuotannon tärkeä potentiaali otettava käyttöön Suomessa

Tietämättömyys, byrokratia ja oikeudenmukaisen korvauksen puute jarruttavat kotitalouksien ja pk-yritysten omaa sähköntuotantoa. Sitran mukaan yksityisten ihmisten pitää saada energiantuotannostaan yhtä reilu korvaus kuin suurtuottajienkin.

Kirjoittaja

Laura Häkli

asiantuntija, viestintä ja yhteistyösuhteet, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Tietämättömyys, byrokratia ja oikeudenmukaisen korvauksen puute jarruttavat kotitalouksien ja pk-yritysten omaa sähköntuotantoa. Sitran mukaan yksityisten ihmisten pitää saada energiantuotannostaan yhtä reilu korvaus kuin suurtuottajienkin.

Aurinkoenergian ja muun uusiutuvan energian pientuotannon mahdollisuudet ovat Suomessa merkittävät, mutta toisin kuin muualla maailmassa, potentiaalia ei meillä ole saatu käyttöön. Sähkön pientuotannon esteitä ovat muun muassa tietämättömyys talous-, työllisyys- ja ympäristöhyödyistä, lupaprosessien hankaluus ja pientuottajia syrjivä tukijärjestelmä.

– Jos esimerkiksi asuntomessujen aurinkosähköllä toimiva Lantti-talo olisi saanut tuottamastaan aurinkosähköstä yhtä reilun korvauksen kuin mitä maksetaan tuulivoimaloille, perhe olisi kuukaudessa tienannut 123 euroa. Nyt siitä ei saanut mitään korvausta. Ei tällaista voi pitää millään tavalla reiluna, sanoo johtava asiantuntija Karoliina Auvinen Sitrasta.

Suomessa uusiutuvan energian tuet on rajattu koskemaan vain suurtuotantoa. Tuettavien voimaloiden sähköntuotannon alaraja on sata kilovolttiampeeria (kVA), mikä käytännössä on sulkenut kaiken pientuotannon tuen piiristä.

– Syöttötariffin alarajaa pitää laskea puuhake- ja biokaasuvoimaloiden osalta 100 kVA:sta 30 kVA:iin. Se tarkoittaisi, että sähköntuotanto esimerkiksi maatiloilla olisi kannattavaa. Aurinkosähkön pientuotannossa pitää puolestaan ottaa käyttöön nettolaskutusmalli, jossa itse tuotettu sähkö hyvitetään kotitalouksille sähkölaskussa oikeudenmukaisella tavalla vuositasolla mukaan lukien siirtokustannukset ja verot, Auvinen sanoo.

Uusiutuvan energian pientuotanto on maailmalla kovassa kasvussa, aurinko- ja tuulisähkö ovat globaalisti nopeimmin kasvavat energiantuotantomuodot. Tukholmassa myös kaukolämpöverkko on avattu asukkaiden tuottamalle pienlämmölle. Aurinkosähköä on Tanskassa 15 kertaa enemmän ja Saksassa 1500 kertaa enemmän asukasta kohti kuin Suomessa, vaikka Etelä-Suomessa aurinko paistaa suunnilleen yhtä paljon kuin Tanskassa ja Pohjois-Saksassa. Kesällä meillä on jopa enemmän aurinkotunteja kuin Madridissa.

Hajautetussa energiantuotannossa on Sitran mukaan merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi kymmenentuhannen aurinkosähköjärjestelmän asennus toisi Suomeen työtä 60‒90 miljoonan euron arvosta.

– Viime vuonna Suomeen tuotiin energiatuotteita 13,2 miljardilla eurolla. Miksei tuontiin käytettyjä rahoja sijoiteta mieluummin kotimaiseen ja älykkääseen omavaraisenergiaan? Auvinen kysyy. 

Lisätietoja

johtava asiantuntija Karoliina Auvinen, Sitra
professori Jero Ahola, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, puh. 040 529 8524, jero.ahola@lut.fi
energianeuvoja Fredrik Ek, Svenska Lantbrukssällskapens Förbund, puh. 040 754 7182, fredrik.ek@slf.fi

Keskustelutilaisuuden esitykset 

Energian pientuotanto: Kustannustehotonta puuhastelua vai vallankumouksellinen bisnesmahdollisuus?
Johtava asiantuntija Karoliina Auvinen, Sitra

Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla
Energianeuvoja Fredrik Ek, Svenska Lantbrukssällskapens Förbund

Aurinkosähköä Suomeen
Professori Jero Ahola, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Energia