Tiistaina 29.1. vietettiin ensimmäistä kansallista Erätauko-päivää. Päivän aikana 26 paikkakunnalla eri puolilla Suomea järjestettiin yhteensä sata rakentavaa keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Yli tuhat suomalaista kerääntyi siis yhden päivän aikana dialogiin tärkeästä yhteiskunnalisesta asiasta. Keskusteluiden tarkoituksena oli pysähtyä hetkeksi keskustelemaan siitä, mikä meitä oikein estää tekemästä vaikuttavia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi saman tien.
”Erätauko-päivä onnistui paremmin kuin odotimme! Saimme yhdessä osoitettua, että suomalaiset osaavat keskustella rakentavasti monimutkaisesta yhteiskunnallisesta aiheesta. Tämä on myös demokratian kannalta hieno asia: laajalle ja erilaisia näkökulmia esiin nostavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle on tilausta,” sanoo Sitran Erätauko-projektin vetäjä Janne Kareinen.
Mukana keskusteluita järjestämässä oli todella erilaisia toimijoita yhteiskunnan eri tasoilta: muun muassa Aalto-yliopisto, Aktivistimummot, CMI, Environmental NGO Dodo ry, Espoon kaupunginkirjasto, HSY, Imatran kaupunki, Korkeasaari, Lahden kaupunki, Lapin liitto, Lappeenrannan kaupunki, Laurea, Mothers in Business, Opetushallitus, Päijät-Hämeen liitto, Solita, Suomen kylät ry, Syöte, Turun kaupunki, Varusteleka, Viestintätoimisto Drum sekä Vincit. Kaikki keskustelut ja keskusteluiden järjestäjät ovat näkyvissä Erätauko-päivän tapahtumasivulla.
40 prosentissa keskusteluista oli mukana henkilöitä, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun. Erätauko-päivä sai mukaan siis nekin, joiden ääni yleensä jää pimentoon. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu vahvistaa demokratiaa niin osallisuuden kuin myös siitä näkökulmasta, että dialogitaidot ovat demokratiakyvykkyyttä, joka parantaa mahdollisuuksia hyödyntää demokraattisen osallistumisen muitakin muotoja.
Voimaantumista ja oivalluksia
Keskusteluiden osallistujat ja järjestäjät kokivat voimaantumista, kun pääsivät keskustelemaan yhteiskunnallisesti tärkeästä aiheesta kiireettä. Uusia näkökulmia tuli esille, ymmärrys kasvoi ja oivalluksia syntyi.
Greenpeace Oulu ja Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys keskustelivat jopa 70 osallistujan voimin kysymyksestä: Mikä estää Oulua ryhtymästä Hinku-kunnaksi ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä?
”Ilmastonmuutoksesta täytyy puhua, koska se pitää ratkaista. Jos emme pääse 1,5 asteen rajoittamisen tavoitteeseen, silloin muilla asioilla ei ole merkitystä. Muutokset ilmastossa ja ympäristössä pitäisi olla kaikilla prioriteetti numero yksi, oli kyse yksilöstä, kunnasta, maasta tai mistä tahansa. Siksi oli äärimmäisen tärkeää, että siitä keskusteltiin ja keskustellaan,” Marjo Leskelä Greenpeace Oulusta korostaa.
Päijät-Hämeen liitto keskusteli 12 hengen voimin organisaation sisäisen keskustelun kysymyksellä: Mikä meitä estää toimimasta ilmastoystävällisesti?
”Oli mukavaa porinaa, keskustelu lähti heti liikkeeseen. Vaikka aihe oli haastava, oli positiivista meininkiä. Syntyi paljon oivalluksia: esimerkiksi pohdimme, että median rooli voisi olla voimakkaampi,” sanoo Johanna Snell Päijät-Hämeen liitosta.
Solitalla puolestaan pohdittiin Helsingissä ja Tampereella noin 30 työntekijän voimin, miten solitalaisena voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen?
”On todella inspiroitunut olo siitä, mitä keskusteltiin. Pää on täynnä ideoita. Vaikka ei etsitty ratkaisuja, niitä kaivautui esiin paljonkin,” sanoi Tuuli Tyrväinen Solitalta.
”Dialogi on voimakas menetelmä. Kun ei lähdetä etsimään ratkaisuja, luodaan paineeton tila ja rupeaakin syntymään juttuja. Tuli myös yhteenkuuluvuuden tunnetta, että on muitakin, joita aihe kiinnostaa,” sanoo Lauri Lukka Solitalta.
Myös seuraavanlaisia kommentteja kerättiin keskusteluista:
”Positiivisten tarinoiden voima, mikä estää -kysymyksen asettaminen itselle toistuvasti. Mitä voin vielä tehdä sellaista, joka menee mukavuusalueen ulkopuolelle.”
”Minulla on mahdollisuus vaikuttaa arkisilla pienillä teoilla (esim. tarjoilutilaukset) ja tuomalla asiaa esiin työyhteisössä ja asiakkuuksissa. Aikaisemmin olin yksilö tässä firmassa näiden ajatusten kanssa. Tämän dialogin jälkeen meitä on porukka ja porukassa on voimaa. Yksilöiden erilaisesta osaamisesta saadaan muodostettua vaikuttavampia ratkaisuja.”
”Oma ilmastoahdistus hieman lieveni, kun saa tehdä jotain asian eteen.”
”Koin sen todella ainutlaatuisena ja poikkeuksellinen merkittävänä! Siellä kolmen-neljän tunnin aikana muodostui sydämenlämmin heimopiiri ❤”
”Dialogimme onnistui hyvin, osallistujat nauttivat rauhallisesta ja älyä stimuloivasta keskustelusta! Tämä on juuri sitä, mitä elämästämme puuttuu tällä hetkellä!”
Keskustelun järjestäjiltä koottiin keskusteluiden jälkeen jokaisen keskustelijan oivallukset, joiden yhteenveto ja analyysi löytyy täältä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.