sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Yksi keino vahvistaa edustuksellista demokratiaa on varmistaa, että kansalaisen ääni kuuluu, kun uusia lakeja säädetään. Käytännössä se tarkoittaa sidosryhmien, eli esimerkiksi asiantuntijoiden, kansalaisten, organisaatioiden ja yritysten, kuulemista säädösvalmistelun eri vaiheissa.
Kuulemisella tarkoitetaan keskeisten sidosryhmien näkemysten – eli erityisesti niiden, joiden arkeen tai toimintaan lainsäädäntö vaikuttaa – tietojen ja kokemusten hankkimista valmisteilla olevasta asiasta. Mitä huolellisemmin kuulemisprosessi on toteutettu, sitä vankemmalle perustalle lainvalmistelu pohjaa.
Sitran uusi selvitys Keskustelevasta kuulemisesta laatua lakeihin on opas avoimeen, osallistavaan ja keskustelevaan lainsäädäntöprosessiin. Selvityksen on kirjoittanut kokenut lainvalmistelija ja lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen. Selvitys on tarkoitettu oppaaksi lainvalmistelijoille, ja se auttaa myös kansalaisia ja eri sidosryhmiä tunnistamaan oikeat ajat osallistua ja tulla kuulluksi.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Hyvin toteutettu kuuleminen edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja vahvistaa kansalaisten kansalaisoikeuksia ja luottamusta yhteiskuntaan. Oikea-aikaisella kuulemisella varmistetaan myös säädösvalmistelun laatu ja yhdenmukaisuus.
– Sidosryhmiä voidaan kuulla ilman, että lainvalmistelun resurssit tai työmäärä huomattavasti kasvavat. Päinvastoin, kuulemiset voivat nopeuttaa valmistelua ja parantaa säädösehdotusten laatua, sanoo Sitran asiantuntija Anna Välimaa Uudistuva päätöksenteko -projektista.
Lainsäädäntöprosessi kehittyy avoimemmaksi työtapoja muuttamalla
Selvitys kattaa koko lainsäädäntöprosessin esivalmistelusta jälkiarviointiin. Jauhiainen käy selvityksessä läpi konkreettisia esimerkkejä ja antaa käytännön suosituksia siihen, miten valmistelun avoimuutta voidaan lisätä kussakin prosessin vaiheessa.
Sekä lainvalmistelijat että sidosryhmät kokevat, ettei lainvalmisteluun ole riittävästi resursseja. Jauhiaisen mukaan lainsäädäntöprosessista voidaan tehdä avoimempi työtapoja muuttamalla, ilman ylimääräisiä lisäpanostuksia. Esimerkiksi lausuntopyyntöjen toteutuksessa ja viestinnässä hyödynnetään vielä rajallisesti välineitä, jotka mahdollistavat keskustelun yleisön kanssa.
”Keskustelun ja kuulemisten laatu sekä ajoitus näkyvät lopulta hallituksen esitysten laadussa, vaikutusten arvioinnissa, valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteossa ja säädöksen täytäntöönpanossa”, kuvailee Jauhiainen.
Selvityksessä on hyödynnetty Sitran aiemmin tekemiä selvityksiä, tutkimusta ja prosessikuvauksia. Lisäksi Jauhiainen on haastatellut eduskunnan valiokuntaneuvoksia, eri ministeriöiden säädösvalmistelusta vastaavaa johtoa ja asiantuntijoita sekä lainsäädännön arviointineuvoston jäseniä.
Selvityksestä ja kansalaisten osallisuudesta keskustellaan torstaina 16.3. tilaisuudessamme Tehdäänkö lait yhdessä? Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Sitran Demokratia ja osallisuus -teema etsii ratkaisuja yhteiskunnallisen osallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseksi. Keskustelevasta kuulemisesta laatua lakeihin -selvityksen on tilannut teeman Uudistuva päätöksenteko –projekti. Projektin tavoitteena on antaa edustukselliselle demokratialle keinoja uudistua, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.