Selvitys: Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei tue kansalaisen osallistumista tai varhaista ennakkovaikuttamista

Suomen EU-päätöksentekoa on pidetty edistyksellisenä, koska eduskunta osallistuu EU-kannan muotoiluun ja saa tietoa EU-lainsäädäntöön liittyvistä asioista laajasti. Eduskunnan EU-asiakirjoja on myös avoimesti saatavilla.

Valtioneuvoston kansallinen valmisteluvaihe ei kuitenkaan ole avointa. Lisäksi eduskunnassakin EU-asiat käsitellään pitkälti suljettujen ovien takana valiokunnissa, eduskunnan täysistunnon sijaan.

Tämän vuoksi Suomen EU-lainsäädäntöprosessista saa usein tietoa vasta kun valtioneuvosto esittää eduskunnalle Suomen jo muodostetun kannan Euroopan komission valmistuneeseen säädösehdotukseen.

”Kansalaisen on vaikea seurata Suomen kannanottoja ja Suomen osallistumista EU-lainsäädäntöprosessin vaiheisiin. Siksi Suomenkin EU-päätöksenteossa voitaisiin harkita kaikille avoimia kuulemisia, kuten Euroopan komissiossa tehdään”, sanoo Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.

Yllä olevat näkemykset perustuvat Sitran uuteen selvitykseen Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa. Se pyrkii läpivalaisemaan Suomen EU-lainsäädäntöprosessin ja kartoittamaan miten siihen voi vaikuttaa. Kun merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä pohjautuu Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin, on demokratian kannalta oleellista kysyä, mitä mahdollisuuksia kansalaisella on osallistua EU:n päätöksentekoon.

Yleisesti suomalaiset voivat vaikuttaa EU:hun kahta reittiä. Joko suoraan Euroopan parlamentin ja komission osallistumiskanavien kautta, tai vaikuttamalla kansallisen kannan muodostamiseen, kun Suomi jäsenvaltiona osallistuu EU-lainsäädäntöön. Selvityksessä keskityttiin kartoittamaan etenkin Suomen kansallista prosessia ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksia.

”On yleinen käsitys, että Suomi olisi avoimuuden mallimaa, ja EU taas suljettu. Selvityksestämme käy kuitenkin ilmi, että EU:lla itsellään on monia pyrkimyksiä lisätä päätöksenteon avoimuutta, siinä missä Suomen EU-lainsäädäntöprosessi onkin yllättävän suljettu”, sanoo Lea Konttinen, Sitran johtava asiantuntija ja yksi selvityksen kirjoittajista.

EU:n tasolla lainsäädännön etenemistä voi seurata verkkopalveluista, kansalaiset voivat osallistua kuulemisiin ja Euroopan parlamentin valiokuntien toiminta on avointa. EU, jossa avoimuusrekisteri otettiin käyttöön vuonna 2011, on myös lobbauksen suhteen toistaiseksi Suomea läpinäkyvämpi.

Lisäksi EU on juuri toteuttanut Euroopan tulevaisuuskonferenssin, jossa EU-kansalaisten ääntä kuultiin vuosien 2021-2022 aikana. 

Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei tue tarpeeksi tärkeänä pidettyä ennakkovaikuttamista

Osallistumis- ja avoimuuspuutteiden lisäksi selvitys osoittaa, ettei Suomi vaikuta EU-agendaan vahvasti varhaisessa vaiheessa. Virallinen vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa vasta säädösehdotusten käsittelyssä.

”Ennakkovaikuttaminen on enemmän henkilöriippuvaista kuin koordinoitua. Eduskunnan ja valtioneuvoston yhteiseltä aloitteelliselta EU-agendan muodostukselta puuttuvat rakenteet. Tästä syystä ei ole myöskään läpinäkyvää, miten vaikuttamista tehdään”, sanoo tutkija Laura Nordström, selvityksen pääasiallinen kirjoittaja.

4 suositusta Suomen EU-lainsäädäntöprosessin kehittämiseksi

Sitran selvityksessä esitetyt suositukset EU-lainsäädäntöprosessin kehittämiseksi jakautuvat neljään teemaan. Avoimuuden ja vahvemman ennakkovaikuttamisen lisäksi suositukset korostavat eduskunnan roolin vahvistamista sekä prosessidatan hyödyntämistä lainsäädäntöprosessin seuraamisen ja analyysin helpottamiseksi.

Selvitys perustuu Sitran ja QPR Software Oyj:n asiantuntijoiden tekemään EU-lainsäädäntöprosessin mallinnukseen ja prosessidatan louhintaan, asiantuntijoiden haastatteluihin sekä tutkija Laura Nordströmin omakohtaiseen kokemukseen EU-instituutioiden parista.

Englanninkielinen policy brief -artikkeli tiivistää selvityksen löydökset

Sitra on tuottanut selvityksestä englanninkielisen tiivistelmän, joka summaa löydökset ja kehittämisehdotukset. Lisäksi tiivistelmä esittelee kansainväliselle yleisölle selvityksen toteutustavan, jotta samaa aihetta olisi mahdollista tarkastella muissakin EU-jäsenmaissa.