Maamerkit-ohjelman johtava asiantuntija Eero Kokkonen haluaa lainsäädännön tukevan eikä rajoittavan biolaitosten perustamista. Menestyvä biolaitos yhdistää jäte- ja energiahuollon sekä tuottaa korkean jalostusasteen tuotteita.
Sitran Maamerkit-ohjelma pitää vakaan hinnan biolaitoksille takaavaa syöttötariffia ja risupaketiksi kutsuttua hallituksen uusiutuvan energian ratkaisua askeleena oikeaan suuntaan, joka yksin ei kuitenkaan riitä. Eero Kokkosen mielestä Suomella olisi kaikki edellytykset hajautetun biotalouden edelläkävijämaaksi.
– Nykyisellä biolaitosten rakenteella tämä vain ei tule onnistumaan. Tarvitaan lisää paikallisia keskikokoisia biolaitoksia, jotka kokoavat lähialueensa biomassan ja tekevät siitä korkean jalostusarvon tuotteita kuten biopolttoaineita, milloin mahdollista.
Voittajakonsepti yhdistää jätteenkäsittelyn, lähienergian ja jalostetun tuotteen
Sitra kutsui kesällä nelisenkymmentä biotalouden asiantuntijaa keskustelemaan hajautetun biotalouden mahdollisuuksista. Asiantuntijoille tehdyn kyselyn mukaan alan keskeisin haaste on saada biolaitoksista taloudellisesti kannattavia.
Tällä hetkellä Suomessa on vain muutama keskikokoinen biokaasuyritys, joiden rahkeet eivät ole riittäviä investoimaan koko Suomen kattavaan biokaasulaitosverkostoon. Isoilla jäteillä, kuten metsäkonserneilla ei taas välttämättä ole kiinnostusta investoida alle miljardiluokan jäävään uuteen liiketoimintaan.
Biotalousasiantuntijoiden vision mukaan keskisuuret laitokset tuottavat energian kuten lämmön ja sähkön lisäksi biodieseliä, etanolia ja korkeamman jalostusasteen tuotteita lannoitteita tai muita kemian teollisuuden tuotteita. Biomassoista saatavat monipuoliset kuidut ja kemialliset yhdisteet sekä biologiset prosessit tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia. Kokkonen ennakoi jopa uusien lääkeaineiden löytymisen olevan mahdollista.
Kokkosen mukaan liiketoiminnallisesti elinkelpoiset biolaitokset ovat tällä hetkellä sellaisia, jotka korkean lisäarvon tuotteiden tuottamisen lisäksi ratkaisevat jonkin alueensa jätehuolto-ongelman sekä tuottavat energiaa lähialueelleen. Kun raaka-aine vielä tuodaan lähialueelta, ei tarvita kalliita ja päästöjä aiheuttavia pitkiä kuljetuksia. Nykyinen logistiikka maksaa liikaa.
Nyt tarvitaan markkinoille keskisuuria biolaitoksia, jotka ovat tarpeeksi joustavia käsitelläkseen monenlaista raaka-ainetta. Laitokset, jotka prosessoivat myös olkea, yhdyskuntajätettä, kalanperkuujätettä, lantaa tai vaikkapa hamppua, voivat säätää tuotantoaan markkinoiden mukaan.
Kielloista ja määräyksistä mahdollistavaan politiikkaan
Tänään Sitra julkaisee verkossa biotalousasiantuntijoiden kanssa toteutetun työpajan ja kyselyn johtopäätökset kokoavan selvityksen ”Hajautettu biotalous – väylä vihreään tulevaisuuteen”. Asiantuntijat vaativat paikalliselle biotaloudelle strategiaa, jota valtioneuvoston asettama biotaloustyöryhmä veisi eteenpäin aina hallitusohjelmaan saakka.
– Lainsäädäntö tulee saada tukemaan eikä rajoittamaan hajautettua biotaloutta. Nykyisin moni hyvä biolaitos jää rakentamatta, kun jätteenkäsittelylaitoksilta vaadittavan lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen saaminen kestää jopa kolme vuotta, Kokkonen sanoo.
– Jäte pitäisi nähdä ennen kaikkea biolaitosten raaka-aineena. Silloin yhdyskuntarakennetta suunniteltaisiin niin, että kaavoitus mahdollistaisi liiketoimintapaikkoja biolaitoksille ja vähentäisi samalla huomattavasti tarvetta kaatopaikoille.
Suomen vahvuudet syntyvät isosta pinta-alasta sekä vahvasta metsäteollisuuden perinteestä. Meillä syntyy paljon biomassaa. Metsäteollisuuden myötä perusinfrastruktuuri, kuten puuhakkeen keruuseen tarvittavat koneet ja laitteet sekä tiestö, on jo valmiina ympäri Suomea.
– Nyt tarvitaan erityisesti sitä, että lainsäätäjien ja virkamiesten asenne hajautettujen biolaitosten rakentamista kohtaan muuttuu helliväksi.
Lisätietoja
Eero Kokkonen, johtava asiantuntija, puh. (09) 6189 9297, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Julkaisun tiedot
Hajautettu biotalous – väylä vihreään tulevaisuuteen
Eero Kokkonen
Selvityksiä 38
ISBN 978-951-563-737-6
ISSN 1796-7112