Sitra Labin osallistujat valittu: 9 tiimiä ratkomaan kaupungistumisen haasteita

Sitra Labin koulutusohjelma on kahdeksan kuukauden mittainen käytännönläheinen ja tiivis oppimisprosessi, jossa etsimme yhdessä uusia tapoja ratkoa monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Osallistujat oppivat koulutusohjelman aikana yhteiskunnallisen muutoksen tekemisen taitoja ja tapoja, ja toteuttavat sen osana aiheeseen liittyvän kokeilun.

Ensimmäisen Sitra Labin aiheena oli lasten ja nuorten syrjäytyminen. Nyt tiimit keskittyvät ratkomaan kaupungistumisen haasteita, aseinaan luontopohjaiset ratkaisut luontopohjaiset ratkaisut

Luontopohjaiset ratkaisut (engl. nature-based solutions) ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat luontoon tai inspiroituvat siitä. Ne tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä. Esimerkiksi merialueiden suojelualueet suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät kalastuselinkeinolle tärkeiden lajien elinvoimaisuutta. Luonnosta inspiroituvat ratkaisut voivat matkia luonnonmateriaalien, -rakenteiden tai -prosessien ominaisuuksia, esimerkiksi materiaalien valmistuksessa voi matkia puun jousto-ominaisuuksia.

Yli 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungistumisen trendi luo uusia haasteita ja toisaalta luo uusia mahdollisuuksia niin kasvaville kaupungeille kuin maaseudullekin. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan vastata moniin kaupungistumisen aiheuttamiin hyvinvoinnillisiin, kulttuurisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Kannustimme hakijoita tarkastelemaan kaupungistumisen trendin tuomia haasteita ja mahdollisuuksia laajasti kaupungeissa ja haja-asutusalueilla, ja näin hakijatiimit tekivätkin.

Tässä ovat valitut tiimit ja aiheet:

Kaupunkiluonnon jälleenrakentajat

Kaupunkien puistoalueet, taloyhtiöiden pihat tai bussipysäkkien katot ovat piilossa olevaa potentiaalia ekosysteemien jälleenrakentamiselle ja ilmastonmuutoksen hillinnälle. Tiimi etsii OmaStadi-hiiliviljelyprojektin avulla toistettavaa mallia, joka luo kaupunkilaisille mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi oman lähiympäristönsä kautta.

Pieta Jarva, Baltic Sea Action Group
Suvi Laukkanen, vapaa toimija / Dodo ry
Esko Salo, Jyväskylän yliopisto
Outi Tahvonen, Hämeen ammattikorkeakoulu

Ecotricity

Tiimi suunnittelee pilottia ”metsäkaupunkipuiston” kehittämiseen Tampereen Niemenrantaan. Onnistuessaan asuinalueelle toteutettu luonnonmukainen, biodiversiteetiltaan monimuotoinen ja sisällöiltään monipuolinen viheralue voi toimia terveyden, hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja  toiminnallisuuden uudenlaisena kivijalkana kaupungissa.

Olli Vakkala, Ekokumppanit Oy
Veli-Matti Värri, Tampereen yliopisto
Tomi Kumpulainen, Luonnontieteellinen museo, Vapriikki

Metsäluonnon vuoksi

Suomen 600 000 metsänomistajasta yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsästään ja/tai on perehtynyt metsänhoitoon. Metsänomistajille tarjotaan yksipuolisia metsänhoidon palveluita, joka johtaa metsäkanalintujen elinympäristöjen ja talousmetsien monimuotoisuuden vaarantumiseen. Tiimi etsii ratkaisuja metsänkäsittelyn haasteisiin.

Marko Svensberg, Suomen riistakeskus
Janne Miettinen, Suomen riistakeskus
Mirja Rantala, Suomen riistakeskus
Piia Ikonen, Itä-Suomen yliopisto

Urbaanit retrofittaajat

Tiimi etsii ratkaisuja kaupunkien tiivistymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin, kuten kaupunkitulviin ja kaupunkiluonnon heikkenemiseen. Tiimi tutkii yhtä Helsingin kantakaupungin korttelia ja keinoina tarkastelee esimerkiksi hulevesien hallinnan luonnonmukaisia ratkaisuja, kuten biosuodatusta.

Tiia Valtonen, Ramboll Finland Oy
Laura Suni, Aalto yliopisto / Ramboll Finland Oy
Susanna Kankaanpää, Helsingin kaupunki
Kajsa Rosqvist, Helsingin kaupunki

Metsät takaisin!

Myös maaseutumaisten kaupunkien asukkaiden luontosuhde herättää huolta. Tiimi toimii Raaseporissa, jossa kunnalla on metsää 5000 hehtaaria (eli omakotitontin verran asukasta kohti), mutta jossa pohditaan, miten kuntalaiset saadaan takaisin metsään ja miten metsien käyttöä voitaisiin tarkastella entistä monipuolisemmin.

Silja Jääskeläinen, Raaseporin luonto ry
Emilia Horttanainen, SLL / vapaa toimija
Olli Borg, Suomen ympäristösuunnittelu Oy
Solja Kvarnström, Raaseporin luonto ry
Nina Rantala, vapaa toimija

Pölyttäjät edellä ratkaisuihin

Pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt voimakkaasti ja sillä on huolestuttavia seurauksia kokonaisille ekosysteemeille, ihmisten ja eläinten ruuantuotannolle sekä hyvinvoinnillemme. Kaupunkiluonto on tärkeä pölyttäjille sekä ihmisten luontosuhteen ylläpitämiseen. Tiimi tutkii voisiko ratkaisu löytyä, jos yhdistetään pölyttäjälähtöisesti suunniteltu viherrakenne ja kansalaistiede.

Leena Kopperoinen, Suomen ympäristökeskus
Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus
Timo Pyhälahti, Suomen ympäristökeskus
Raisa Kiljunen-Siirola, Helsingin kaupunki

Luontohyvitystiimi

Tiimi tarkastelee keinoja hyvittää menetettäviä luonto- ja virkistysarvoja kaupungissa, kaupungin välittömässä läheisyydessä tai maakunnassa. Tiimi pyrkii hahmottamaan uudenlaisen no-net-loss -ajatteluun perustuvan hyvittämismekanismin, jonka avulla kunta- ja maakuntatason tavoitteet voidaan yhdistää ja samalla vahvistaa maakunnan vihreää infrastruktuuria, joka tukee sekä ekologista että sosiaalista hyvinvointia.

Juha Hiedanpää, Luonnonvarakeskus
Miika Meretoja, Turun kaupunki
Minna Pappila, Turun yliopisto
Aleksis Klap, Varsinais-Suomen liitto
Timo Vuorisalo, Turun yliopisto

Koskettava kaupunkiluonto

Vaikka Kouvolassa vihreys on taajamissakin lähellä, se on enimmäkseen yksipuolista, puistomaista tai muuten voimakkaasti hoidettua. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen pihat ovat usein erityisen köyhiä luonnoltaan, koska niiden suunnittelussa ovat lähtökohtana olleet vain käytännölliset seikat. Tiimi haluaa laajentaa ja syventää oppimisympäristöjen vehreyttämistä.

Timo Martikainen, Kouvolan kaupunki
Anu Kärkkäinen, Kouvolan kaupunki
Marjo Pakkanen, Kouvolan kaupunki

Yhdessä liikkeelle – Lähiluonto hyvinvoinnin lähteenä!

Nopea muutos länsimaisissa elämäntavoissa on mm. vähentänyt ihmisten altistumista terveyden ja immuunijärjestelmän kannalta tarpeelliselle, monimuotoiselle ympäristölle, erityisesti maaperän mikrobeille. Tiimi etsii kolmen valtakunnallisen järjestön yhteistyönä malleja sille, että ihmiset alkaisivat hyödyntää lähiluontoa yhteisenä liikuntapaikkana ja ”olohuoneena” ja samalla liikuttavat toinen toisiaan.

Paula Lehtomäki, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto
Susanne Blomqvist, Suomen Latu
Nea Törnwall, Folkhälsans Förbund

Miten tästä eteenpäin?

Sitra Lab kokoontuu ensimmäistä kertaa 2.4.2020, ja siitä alkaa yhteinen matka, joka huipentuu marraskuussa. Voit seurata työn etenemistä ja tiimien tunnelmia somessa aihetunnisteella #sitralab, Facebookissa (Sitra Lab: muutoksentekijöiden yhteisö) sekä ajoittain täällä Sitra.fi:ssä.