archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Sitra luo uutta bisnestä teollisilla symbiooseilla

Sitra tuo Suomeen kansainvälisesti menestyneen yhteistyömallin, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään toistensa ylijäämämateriaaleja.

Julkaistu

Sitra tuo Suomeen kansainvälisesti menestyneen yhteistyömallin, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään toistensa ylijäämämateriaaleja. Teolliset symbioosit luovat uutta liiketoimintaa ja säästävät luontoa.

Suomessa alkaa maaliskuussa resurssiviisauteen ja teollisiin symbiooseihin liittyvä kokeilu, jonka avulla yritykset voivat tehostaa materiaalien ja osaamisen käyttöä. Mallin avulla voidaan luoda uutta liiketoimintaa sekä vähentää kustannuksia, luonnonvarojen käyttöä, kasvihuonekaasupäästöjä ja jätteiden määrää. Yritykset saavat lisää myyntiä ja voivat luoda uusia tuotteita.

Teollisia symbiooseja edistävää NISP-mallia (National Industrial Symbiosis Programme) kokeillaan kevään aikana pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä.

– Teolliset symbioosit ei ole uudenlainen yhteistyömalli, vaan erittäin hyväksi todettu malli, jota käytetään jo ympäri maailmaa. Skandinaviassa tätä ei tosin ole vielä kokeiltu, sanoo johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitrasta.

– Meillä on resurssien, kuten puun, muovin, osaamisen, ruokajätteen ja hukkalämmön, hyödyntämisessä valtavia mahdollisuuksia. Vaikka Suomessa kierrätetään paljon, merkittävää osaa teollisuuden sivuvirroista, eli jätteestä, ei käytetä hyödyksi. Poltamme ja kuljetamme kaatopaikalle hyvää materiaalia, vaikka sen uudelleen käyttäminen olisi sekä rahan tekemisen että ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, Arponen sanoo.

Teolliset symbioosit tuovat euroja ja säästävät luontoa

Britanniassa teollisissa symbiooseissa on mukana jo 15 000 organisaatiota, jotka hyödyntävät toistensa käyttämättä jääneitä resursseja: ylijäämämateriaaleja, tuotantolaitoksia, osaamista, logistiikkaa. Sen avulla saavutetaan vuosittain yli 400 miljoonan euron taloudellinen hyöty, ja sen kautta on luotu tai säilytetty noin 10 000 työpaikkaa. Jos malli alkaa toimia yhtä hyvin Suomessa, täällä taloudelliset hyödyt saattavat Sitran arvion mukaan olla vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.

– Teollisten symbioosien kautta yritykset saavat paremmat mahdollisuudet löytää käyttämättömiä raaka-ainelähteitä, alikäytössä olevia tehdastiloja ja jakaa osaamista. Täällä ei tällaista yritysten välistä, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ole ollenkaan niin paljon kuin voisi olla, Arponen sanoo.

NISP-malli käynnistyi Britanniassa 2003, ja sitä on sovellettu muun muassa Brasiliassa, Kiinassa ja Belgiassa. Britanniassa sen kautta saadaan vuodessa käytetyksi uudelleen 9 miljoonaa tonnia jätettä, vähennettyä vaarallisten jätteiden määrää 400 000 tonnia, teollisuuden hiilipäästöjä 8 miljoonaa tonnia ja neitseellisten raaka-aineiden kulutusta 12 miljoonaa tonnia.

– Briteissä toiminta käynnistettiin aluksi alueellisena, ja samaa kokeillaan Suomessa Jyväskylän seudulla. Siellä teollisia symbiooseja lähdetään toteuttamaan osana laajempaa alueellista resurssiviisauden kehittämistä, sanoo johtava asiantuntija Johanna Kirkinen Sitrasta.

Ensimmäiset työpajat yrityksille ja organisaatioille järjestetään Helsingissä maaliskuun 12. ja Jyväskylässä huhtikuun 11. päivä. Kokeilujen pohjalta Motiva selvittää mahdollisuudet mallin soveltamiseen laajemmin Suomessa ja tekee Sitran kanssa ehdotuksen kansallisesta etenemistavasta.

– Sivuvirrat kiinnostavat harvoin aidosti niiden tuottajaa. Niiden ohjaaminen muiden käyttöön on kuitenkin paitsi järkevää myös kannattavaa liiketoimintaa, toteaa vuoden teknologia­johtajaksi valittu Kenneth Ekman, Crisolteqin toimitusjohtaja. Yhtiö on kehittänyt teknologian, jonka avulla voidaan kerätä talteen arvokkaita metalleja kemianteollisuuden sivuvirroista.

– Idean vastaanotto on suomalaisyrityksissä ollut todella positiivinen. Täällä on selvästi henki ja halu tehdä asioita. Resurssien käytön tehostaminen on tavoitteissa ja ohjelmissa, mutta yrityksiltä on tähän saakka puuttunut käytännön keinoja sivuvirtojen hyödyntämiseen, sanoo työpajoja vetävä koordinaattori James Woodcock.

Lisätietoja     

Jyri Arponen, johtava asiantuntija
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
puh. 040 766 2906
etunimi.sukunimi@sitra.fi

Johanna Kirkinen, johtava asiantuntija
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
puh. 040 186 7107
etunimi.sukunimi@sitra.fi

Paula Eskola, asiantuntija
Motiva
puh. 040 555 2961
etunimi.sukunimi@motiva.fi

James Woodcock, International Coordinator
International Synergies
puh. +44 7917 414 095
etunimi.sukunimi@international-synergies.com
www.nispnetwork.com

Mistä on kyse?