Sitra on valmis rahoittamaan henkilökohtaiseen budjettiin liittyviä kokeiluja kunnissa

Kokeilulainsäädäntö mahdollistaisi käytännön kokeilut

Sitra ehdotti huhtikuussa 2012 kokeilulainsäädäntöä henkilökohtaisesta budjetista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Henkilökohtainen budjetti helpottaisi erityisesti omaishoidettavien ja hoitajien arkea tarjoamalla päätösvaltaa, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta palvelujen hankkimiseen. Henkilökohtainen budjetti soveltuisi myös muiden asiakasryhmien ja palvelujen hankkimiseen, esimerkiksi kuntoutuspalveluihin, silmänpainetaudin seurantapalveluihin, mammografiapalveluihin ja vammaispalveluihin.  Henkilökohtaisen budjetin soveltuvuutta omaishoidossa selvitettiin Sitran rahoittamassa projektissa Tampereella.

– Henkilökohtainen budjetti edustaa juuri sellaista uutta toimintatapaa, joka vahvistaa kansalaisten asemaa palveluidensa kehittäjänä ja oman elämän parhaana asiantuntijana. Kansalaisia tulisi kannustaa päättämään omista asioista. Jos kansalainen elää elämänsä niin, ettei hän ole voinut päättää asioista, hän on oppinut olemaan päättämättä asioista, toteaa Tuomo Melin.

– Kokeilulainsäädännön laatiminen henkilökohtaisesta budjetista olisi selkeä, käytännön läheinen viesti poliittisilta päättäjiltä kansalaisten aseman ja päätöksenteon vahvistamisesta palvelutuotannossa. Juhlapuheiden, selvitysten ja mietintöjen aika on ohi, nyt tarvitaan kokeilulainsäädäntö henkilökohtaiseen budjettiin. Sitra on valmis rahoittamaan kuntien kokeiluja, sanoo Tuomo Melin.

Mikä on henkilökohtainen budjetti? – Itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta

Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan mallia, jossa asiakas valitsee palveluntuottajat ja käyttämänsä palvelut. Henkilökohtaisen budjetin myöntäminen perustuu julkisen sosiaali- ja terveystoimen tekemään asiakkaan tarpeen arviointiin ja sen pohjalta tehtävään hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan avuntarve on muutettava budjetiksi eli rahaksi, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan.

Tavoitteena on, että asiakkaat voisivat hankkia palvelut sieltä, mistä he itse haluavat, ja silloin, kun heidän omaan aikatauluunsa parhaiten sopii. Valinnoillaan asiakkaat voivat vaikuttaa hoidon ja palveluiden sisältöön. Palveluita voisi hankkia kunnalta, järjestöiltä, yrityksiltä ja naapureilta. Toimintamallin keskiössä on periaate asiakkaille siirrettävästä vallasta oman elämän hallitsemiseksi. Vastuu omasta budjetista antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita sellaisia palveluita, jotka auttavat häntä elämään itsenäistä elämää ja toimimaan yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä eri elämäntilanteissa.

Valinnanvapaus ja yhdenvertaisuus henkilökohtaisen budjetin lähtökohtana

Sitran lähtökohtana on, että kaikilla kansalaisilla on oltava tuloista riippumatta mahdollisuus valinnanvapauteen. Henkilökohtaisen budjetin määrittelyssä ja hinnoittelussa korostuvat kansalaisten yhdenvertaisuus ja mahdollisuus valinnanvapauteen.

Henkilökohtaisen budjetin kokeilulain sisällön lähtökohtana olisi, että

• henkilökohtainen budjetti ei poista kunnan järjestämisvelvollisuutta
• kaikilla kansalaisilla ja asiakkailla on mahdollisuus henkilökohtaisen budjettiin tuloista riippumatta
• asiakkaan hyvinvointia ei saa heikentää
• asiakkaalla on oikeus kieltäytyä henkilökohtaisesta budjetista; henkilökohtaisen budjetin käsite määritellään laajasti, jotta budjetilla hankittavat palvelut olisivat mahdollisimman monipuolisia ja ne vastaisivat asiakkaan tarpeita.

Toimintamallissa kunta päättäisi henkilökohtaisen budjetin

• käyttöönotosta
• soveltamisesta eri asiakasryhmille
• rahallisesta arvosta ja laskentamallista.

Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen budjettiin. Kunta päättää henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta ja siihen sisältyvistä palveluista. Kokeilulaissa mitään asiakasryhmää ei tulisi sulkea henkilökohtaisen budjetin ulkopuolelle. Kunnalla tulee olla mahdollisuus päättää asiakasryhmistä ja asiakkaista, joille henkilökohtaista budjettia tarjotaan.

Kunnan ei kuitenkaan tulisi myöntää asiakkaalle henkilökohtaista budjettia, jos

• asiakas ei kykene itsenäisesti hankkimaan hyvinvointinsa kannalta keskeisiä palveluita
• asiakas käyttää henkilökohtaista budjettia väärin
• asiakkaan tai hänen edunvalvojansa toimintakyky heikkenee merkittävästi.

Lisäksi asiakkaan kiireellinen ja tahdosta riippumaton hoito tulisi rajata ja sulkea pois henkilökohtaisen budjetin kokeilulaista.

Lataa julkaisu:

Henkilökohtainen budjetti ­– Asiakaslähtöinen toimintamalli omaishoidossa (pdf)

Mari Patronen, Tuomo Melin, Minna Tuominen-Thuesen, Eeva Juntunen, Sirpa Laaksonen ja Wilhelmiina Karikko
Sitra 298, Kustantaja: KL-Kustannus Oy, Helsinki 2012