Suomalaiset yläkouluikäiset nuoret syövät vähän kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää, mutta runsaasti sokeripitoisia välipaloja. Koululounaasta ei saada riittävästi energiaa, kun ruokaa syödään liian vähän ja leipä sekä muut lisäkkeet jätetään syömättä. Epäterveellisten välipalojen tarjonta houkuttelee nuoria, vaikka suurin osa kokee jaksavansa paremmin syömällä terveellisemmin. Mallit saadaan niin vanhemmilta, opettajilta kuin muiltakin aikuisilta.
Osana Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn Järkipalaa-hanketta* Kansanterveyslaitos ja Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos selvittivät yläkoululaisten ruokatottumuksia, terveyskäyttäytymistä ja suunterveyttä. Tutkimuksessa oli mukana 12 yläkoulua Tampereelta, Lahdesta ja Mikkelistä. Yhteensä tutkittavina on noin 700 oppilasta. Lähtötasotutkimus 7. luokan oppilaille tehtiin keväällä 2007. Tutkimuksessa kerättiin tietoja kyselylomakkeilla, mittauksilla sekä ravintohaastattelulla. Tutkimuskokonaisuudesta vastasi tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Kansanterveyslaitokselta.
Kasviksia ja hedelmiä lisää
Nuorista vain kolmannes ilmoitti syövänsä tuoreita kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää päivittäin. Myös ravintoaineiden saannissa oli parantamisen varaa: sokerin osuus nuorten kokonaisenergiansaannista ylitti ravitsemussuositukset ja vastaavasti kuidun saanti oli huomattavasti suositusta alhaisempaa. Myös raudan, D-vitamiinin ja folaatin saanti oli suosituksia vähäisempää.
Kouluruokailua koskevat tulokset olivat samansuuntaisia kuin muissakin suomalaisissa tutkimuksissa. Koululounaalla lähes kaikki söivät pääruokaa, mutta leipää vain kaksi kolmesta ja maitoa noin puolet. Koululounaasta saatiin noin 20% päivittäisestä energiasta, kun suositus on kolmannes.
Välipalojen laadussa ja suuhygieniassa parannettavaa
Nuoret saivat yli 40 % päivittäisestä energiastaan välipaloista. Yleisimmät koulussa nautitut välipalat olivat makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät, jäätelö ja sokeroidut virvoitusjuomat.
Vain neljäsosa oppilaista oli sitä mieltä, että he pystyvät varmasti syömään terveellisesti, jos tarjolla on myös epäterveellisiä houkuttelevia vaihtoehtoja. Siksi tarjolla olevien välipalojen laatuun pitäisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän.
Järkipalaa-hankkeen lähtötasotutkimuksen mukaan myös suuhygieniassa on parantamisen varaa.
– Kunnon ateriat, makean napsimisen välttäminen, janojuomaksi vesijohtovesi, professori Hannu Hausen Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksesta neuvoo. Hampaat tulee aamuin illoin harjata puhtaiksi joka puolelta fluorihammastahnaa käyttäen.
Aikuisilla on vastuu siitä, mitä nuoret syövät
Yläkoululaisetkin tarvitsevat aikuisten tukea. Vanhempien vastauksista käy ilmi, että reilusti alle puolessa kodeista oli päivittäin tarjolla kasviksia ja hedelmiäkin vain 72 prosentissa.
– Nuoren on vaikea lisätä kasvisten ja hedelmien kulutusta, jos niitä ei kotona ole edes tarjolla, tutkimisprofessori Pirjo Pietinen muistuttaa. Noin puolet opettajista söi joka päivä koululounaan, mutta 14 prosenttia ei koskaan syö kouluravintolassa. Opettajista vain kolmasosa oli sitä mieltä, että opettajat ovat tärkeä malli nuoren syömiselle.
– Olisi hyvä, että opettajat osallistuisivat kouluruokailuun myös yläkoulussa ja näin myös toimisivat esimerkkinä nuorille, Pietinen toivoo.
Lisätietoa vaikutusmahdollisuuksista tulossa
Lähtötasotutkimuksen jälkeen koulut arvottiin toimenpide- ja vertailukouluihin. Toimenpidekouluissa vaikutettiin nuorten ruokailuympäristöön ja -käyttäytymiseen. Toimenpiteiden toteutuksesta vastasi Leipätiedotus. Näiden toimenpiteiden vaikutusta on tutkittu keväällä 2008 ja tulokset julkaistaan joulukuussa 2008. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kouluaikaista ruokailua ja nuorille suunnattua terveysviestintää.
Lisätietoja
Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn Järkipalaa-hanke »
Tutkimusprofessori Pirjo Pietinen, Kansanterveyslaitos, (09) 4744 8596, etunimi.sukunimi@ktl.fi
Professori Hannu Hausen, Oulun yliopisto, (08) 537 5582, etunimi.sukunimi@oulu.fi
Vt. toiminnanjohtaja Sini Garam, Leipätiedotus ry, (09) 1488 7502, etunimi.sukunimi@etl.fi
Kehittämispäällikkö Marjaana Lahti-Koski, Suomen Sydänliitto ry, (09) 752 75225, etunimi.sukunim@sydanliitto.fi
Projektipäällikkö Markku Mikola, Sitra, ERA-ohjelma, (09) 6189 9235 tai 040 771 8030, etunimi.sukunimi@sitra.fi