Investoinnit kansainvälisen mittaluokan cleantechin demonstraatioalueeseen, kotitalousvähennyksen nopea laajentaminen ja sote-uudistuksen tehokas läpivienti toisivat Suomeen uutta työtä ja kasvua.
Minihallitusneuvottelut antavat päättäjille mahdollisuuden nopeisiin ja tehokkaisiin toimiin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Sitran mukaan elvytysraha kannattaa suunnata cleantechin ja kiertotalouden demonstraatioalueen luomiseen ja kotitalousvähennyksen laajentamiseen. Lisäksi sote-uudistus on vietävä tehokkaasti läpi niin, että palvelujen saatavuuden tasa-arvoisuus kasvaa ja kansalaisen terveyspalvelut todella paranevat.
”Suomen tulevaisuusorganisaationa Sitra katsoo, että nyt on oikea hetki tehdä tehokkaita ja tulevaan menestykseen tähtääviä toimia, jotka vaikuttavat nopeasti. Suomen ei kannata keskittyä menneiden aikojen elvytyskeinoihin vaan investoida rohkeasti tulevaisuuteen ja tukea uuden kasvun moottoreita”, sanoo yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta.
1. Suomi tarvitsee puhtaan energian ja teknologian veturialueen
Suomi tarvitsee puhtaan energian ja teknologian veturialueen, kansainvälisen mittaluokan demonstraatioympäristön, jossa suomalaiset cleantech-yritykset voivat kehittää uusia ratkaisuja ja saada kotimarkkinareferenssejä vientituotteilleen. Globaalien cleantech-markkinoiden arvoksi on arvioitu noin 2000 miljardia euroa ja kasvu on ollut keskimäärin 7 prosenttia vuodessa.
”Cleantech ja siirtyminen puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan voivat toimia koko maan taloudellisen kasvun moottoreina. On todettu, että ne Euroopan maat, jotka kierrättävät jätteitä tehokkaimmin ovat Euroopan kilpailukykyisimpiä. Sen sijaan Suomelta puuttuu kansainvälisen mittaluokan demonstraatioalue, jossa yritykset ja kaupungit voivat kokeilla uusia ratkaisuja ja saada vientiin kelpaavia näyttöjä”, sanoo ekologisesta kestävyydestä vastaava johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta.
Sitra on ehdottanut puhtaan teknologian ja energian demonstraatioalueeksi pääkaupunkiseutua, ja Lounais-Suomi on oma-aloitteisesti tarjoutunut cleantechin ja kiertotalouden pilottialueeksi. Demonstraatioympäristön luominen on jo mukana valtioneuvoston strategiassa cleantech-liiketoiminnan edistämiseksi, mutta Sitran mukaan hankkeen käytännön toteuttamiseen pitäisi nyt saada vauhtia.
”Hallitus voi sitoutua tällaisen alueen luomiseen nopealla aikataululla – ja saada Suomen osaamista ja vientiä tätä kautta nousuun”, Pantsar-Kallio sanoo.
2. Työllisyyden ja kulutuksen elvyttämiseksi kotitalousvähennystä laajennettava
Kotimaisen työllisyyden ja kulutuksen elvyttämiseksi Sitra ehdottaa kotitalousvähennyksen laajentamista. Vähennys voitaisiin toteuttaa joko kotitalousvähennyksen prosenttiosuuden ja eurorajan nostolla tai esimerkiksi negatiivisen kotitalousvähennyksen kautta. Negatiivinen kotitalousvähennys olisi valtion tukea pienituloisille niin, että heidänkin olisi mahdollista hyödyntää vähennystä täysimääräisesti.
”Kotitalousvähennys on nopea keino työllisyyden kohentamiseen kotimaassa. Siinä palkitaan teetetystä työstä, ja lisätään palvelusektorin ja korjausrakentajien työllisyyttä, pitkälti kotitalouksien pääomalla”, sanoo työn tulevaisuudesta vastaava johtaja Timo Lindholm Sitrasta.
”Kotitalousvähennyksen kohdistaminen korkeammalla vähennysprosentilla tai suuremmilla euromääräisillä vähennyksillä yli 68-vuotiaille antaisi ikäihmisille paremmat mahdollisuudet hyödyntää vähennystä. Tämä voitaisiin toteuttaa julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraalisti”, sanoo hyvinvoinnista vastaava johtaja Antti Kivelä Sitrasta.
3. Sote-uudistus saatava maaliin
Sosiaali- ja terveysuudistus on yksi hallitusneuvottelujen pääkysymyksistä, joilla Sitran mukaan on ratkaiseva merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tulevaisuudelle.
”Kyseessä on viime vuosikymmenien suurin yksittäinen rakenteellinen muutos, joka on saatava maaliin. Hallituksen on huolehdittava, että historiallisesta, parlamentaarisesti sovitusta uudistuksesta pidetään kiinni ja se pannaan nopeasti täytäntöön”, Kivelä sanoo.
Nykyisessä muodossaan terveyspalvelujen saatavuus on epätasa-arvoista niin alueellisesti kuin sosiaaliluokkienkin välillä. Sitran mukaan Suomessa tarvitaan palveluntuottajien kesken aitoa kilpailua suomalaisten terveyden edistämiseksi.
”Sote-uudistuksen suhteen tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on selkeästi erotettava toisistaan. Perus- ja lähipalveluissa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori on pantava kilpailemaan laadulla ja aidosti edistämään terveyttä. Kansalaiset voisivat tulotasostaan riippumatta valita palvelun julkiselta tai yksityiseltä puolelta, ja saada näin tasaveroisempia sekä laadukkaampia lähipalveluja”, Kivelä sanoo.
Suosittelemme