uutiset
Arvioitu lukuaika 5 min

Sitran tutkimus: Kasvuhakuiset ja pienet yritykset kiinnostuneimpia T&K-investoinneista – valtion lisätuki merkittävä kannustin

Sitra selvitti 1 200 yrityspäättäjältä, millainen yritysten tulevaisuusinvestointien ja kasvun halu on, ja miten Suomi saisi ennätyksellisistä tutkimus- ja kehityspanostuksista kaiken irti.

Kirjoittajat

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Elina Ravantti

Johtaja, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Valtion rahallinen tuki tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) on merkittävin kannustin sille, että myös yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitystyötään.  

Sitran teettämässä tutkimuksessa 60 prosenttia haastatelluista johtajista sanoo, että hallituksen jo lupaama tuki kannustaa lisäämään yrityksen omia tutkimus- ja kehityspanostuksia joko merkittävästi tai jonkin verran. 

Lisäksi 80 prosenttia katsoo, että julkisten tutkimus- ja kehittämistukien ja verokannustimien merkittävä ja pitkäjänteinen lisääminen vuoteen 2030 saisi kasvattamaan yrityksen omia T&K-panostuksia.   

Etenkin pienet, alle kymmenen hengen yritykset, ja toisaalta voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat valmiita lisäämään omia T&K-investointejaan valtion vanavedessä. Voimakkaasti kasvuhakuisiin yrityksiin lukeutuu 22 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä. Niitä on kaikissa kokoluokissa.  

Merkittäviä omia investointeja harkitsevat myös yritykset, joilla jo on tutkimus- ja kehittämistoimintaa joko kotimaassa tai ulkomailla. 

”Valtion lisäpanostukset tulevat yritysten näkökulmasta todella tarpeeseen. Tämän tutkimuksen pohjalta niitä kannattaisi kohdistaa etenkin pieniin ja voimakkaasti kasvuhakuisiin yrityksiin”, tutkimuksesta Sitrassa vastannut johtava asiantuntija Petri Lehto katsoo. 

Suomen valtio on valmis investoimaan lähivuosina yli miljardi euroa lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaan sillä ehdolla, että myös yksityinen sektori lähtee rahoittajaksi. Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitysinvestointien osuus BKT:stä nousee 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 

Yritysten kiinnostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on ratkaisevan tärkeää koko kansantalouden kannalta. Suomi ei pääse kasvuun kiinni ilman innovatiivisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. 

”Vaikka Suomi on tutkitusti yksi maailman innovatiivisimmista maista, innovaatiot eivät syystä tai toisesta heijastu talouden kasvuun, kuten vaikkapa Ruotsissa. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, miksi T&K-toiminnan ja talouskasvun yhteys on Suomessa heikko ja miten sitä voidaan vahvistaa”, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen sanoo. 

Taloustutkimus haastatteli huhti-kesäkuussa Sitran toimeksiannosta 1 200 yrityspäättäjää eri aloilta ja eri puolilta maata. Tutkimuksessa selvitettiin yritysten T&K-aikeita ja kasvutavoitteita sekä uudistumisen kannusteita ja esteitä.  

Osaajapula ratkaistava – tutkimusyhteistyötä toivotaan lisää 

Rahoituksen lisäksi tutkimus- ja kehitystoiminta vaatii osaamista ja osaajia. Yksi kolmesta yritysjohtajasta ilmoittaa, että yrityksessä on tätä nykyä liian vähän tutkimus- ja kehitystyön osaajia. Yli 70 prosenttia vastaajista nimeää osaajien puutteen melko tai erittäin merkittäväksi pullonkaulaksi omalle tutkimus- ja kehitystyölle. Varsinkin voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ja teollisuus kärsivät siitä.  

Yritysten ja korkeakoulujen yhteiset tutkimus- ja kehityshankkeet olisivat yksi tapa helpottaa osaajapulaa sekä yhdistää voimia ja resursseja. Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö onkin Sitran tutkimukseen vastanneiden yrityspäättäjien mielestä toiseksi tärkein kehityskohde heti rahoituksen jälkeen.  

67 prosenttia vastaajista katsoi, että tutkimusyhteistyön helpottaminen saisi yrityksen lisäämään tutkimus- ja kehittämistoimintaansa Suomessa. Yritykset toivovat muun muassa vahvempaa vuorovaikutusta yritysten ja tutkijoiden kesken, selkeyttä rahoitukseen sekä ylipäätään lisää tietoa tutkimusorganisaatioiden tarjonnasta.  
 
Erityisesti kasvuhakuiset ja teollisuustaustaiset yritykset hyötyisivät nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Tällaisten kumppanuuksien helpottaminen on ensiarvoisen tärkeää ja siihen tarvitaan uusia keinoja”, Petri Lehto Sitrasta korostaa.  

Yrityspäättäjät pitivät tärkeänä myös tutkimus- ja kehittämistulosten kaupallistamisen osaamisen lisäämistä mm. koulutuksella ja kaupallistamista edistävällä julkisella rahoituksella. 61 prosenttia tutkimukseen haastatelluista arvioi, että tämä lisäisi heidän yrityksensä tutkimus- ja kehittämistoimintaa Suomessa.  

60 prosenttia haastatelluista katsoi, että markkinoiden sääntelyn kehittäminen tukemaan innovaatioiden synnyttämistä ja käyttöönottoa kannustaisi T&K-toiminnan lisäämiseen.

Sitra keskittyy kestävään talouskasvuun ja innovaatioihin  

Yritystutkimus on osa Sitran uutta suuntaa. Syyskuun alussa voimaan tuleva uusi strategia tuo tulevaisuustalon työskentelyyn kolme keskeistä muutosta. Sitra vahvistaa ennakointitiedon tuottamista Suomen tulevaisuuden suurista haasteista, edistää Suomen uudistumista yhteiskunnallisilla innovaatioilla ja lisää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Suomea koettelevien ongelmien ratkaisemiseksi.  

Tehtävänsä keskiöön Sitra nostaa kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin vauhdittamisen.  

”Sidosryhmiltämme on tullut vahva toive Sitran paluusta innovaatiotoimijaksi. Panostamme erityisesti Suomea laajasti uudistaviin yhteiskunnallisiin innovaatioihin. Meidän pitää Suomessa kyetä merkittäviin uudistuksiin, jotta voimme palata kestävän talouskasvun maaksi ja jotta suomalaiset voisivat paremmin. Nykymenolla Suomi näivettyy”, Atte Jääskeläinen sanoo.  

Uuden suunnan mukainen työ käynnistyi jo keväällä, kun Sitra fasilitoi keskustelua tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehitystarpeista ja strategisista painopisteistä alan keskeisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Työ TKI-panostusten parissa jatkuu syksyllä.  

Vuonna 1967 perustetun Sitran juuret ovat syvällä tutkimus- ja kehitysrahoituksessa. Sitralla on ollut vuosikymmenten aikana rooli useissa suomalaisissa menestystarinoissa xylitolin kehityksestä hissiyhtiö Koneen kansainvälistymiseen.  

Sitra ei käytä verorahaa valtion budjetista. Se hakee rahat toimintaansa lähes kokonaan sijoitusmarkkinoilta. 

Mistä on kyse?