Sitran vuosi 2018: ratkaisuja globaaliin kriisiin ja arjen tasolle

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018 summaa eduskunnan alaisen tulevaisuustalon tulokset, uudet avaukset sekä taloudenpidon.

Vuoden tärkeimmät virstanpylväät olivat

• hyvinvointidataa yhdeltä luukulta tarjoavan hyvinvoinnin palveluoperaattorin valmistuminen sekä sitä tukevan ns. toisiolain hyväksyminen keväällä 2019,
• Sitrassa kehitetyn ja käynnistetyn valtionhallinnon virkamiesten johtamiskoulutuksen jatkuminen HAUS kehittämiskeskuksen huomassa, sekä
• ilmastonmuutoskeskustelun valtavirtaistuminen ja siihen tarjotut ratkaisut.

Sitra on kulkenut pitkän tien yritysten t&k-hankkeiden rahoittajasta yhteiskunnallisen tuotekehitystyön pioneeriksi, jonka työn ytimessä ovat ennakointi, selvitykset, kokeilu- ja pilottihankkeet sekä laaja, sektorirajat ylittävä yhteistyö.

”Monet Sitran hankkeet kiertyvät nyt kysymykseen reilusta muutoksesta – oli kysymys sitten maapallon kantokykyyn sopeutumisesta, osallisuudesta, demokratiasta, osaamisesta tai datataloudesta”, summaa yliasiamies Mikko Kosonen Sitran tulevaisuustyön suuntaa.

Sitran kenties näkyvintä työtä vuonna 2018 oli globaaliin kestävyyskriisiin kehitetyt ratkaisut, kansainvälisestikin noteerattu kiertotaloustyö sekä kansalaisille suunnattu kestävän arjen elämäntapatesti.

Vuonna 2018 puhuttivat myös osallisuus sekä demokratia. Sitran kehittämästä ja dialogiin pohjaavasta Erätauko-menetelmästä tuli tunnistettu ja tunnustettu tapa käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Menetelmää käyttäviä organisaatioita oli vuoden lopussa yli 60, ja keskusteluihin oli osallistunut tuhansia ihmisiä. Kansanvallan peruskorjaus -raportti puolestaan nosti suomalaisen demokratian pullonkauloja esiin rakentavalla tavalla, ja työ kansanvallan peruskorjaamiseksi sai lentävän lähdön sekä eduskunnassa, puolueissa että valtionhallinnossa.

Tulevina vuosina kansainvälisestikin merkittäviä tuloksia sopii odottaa nyt uusina avauksina esiin nostetuista reiluun ja ihmislähtöiseen datatalouteen panostavasta IHAN-avainalueesta että elinikäisen oppimisen Osaamisen aika -kokonaisuudesta.

”Vuosi 2019 on Suomelle monella tapaa tärkeä taitekohta: demokratian juhlavuosi kaksine vaaleineen muovaa laajasti tulevia kehityslinjoja, ja kesällä alkava EU:n puheenjohtajuus on yhteinen Suomi-projekti, ja toisaalta hieno mahdollisuus vaikuttaa EU:n kehitykseen laajemmin”, Kosonen miettii käsillä olevaa vuotta.

Oman peruspääoman tuotoilla elävä Sitra on Suomelle pitkän tähtäimen tulevaisuusinvestointi

Sitran toiminta rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Valtion aikojen saatossa lahjoittamasta 84,1 miljoonan euron pääomasta on hyvällä hoidolla kasvanut peruspääoma, jonka markkina-arvo oli vuoden 2018 lopussa 776 miljoonaa euroa (840 milj. euroa vuonna 2017). Peruspääoman tuotto vaihtelee suhdanteiden mukaisesti, ja vuonna 2018 tuottoprosentti oli -3,9 % (7,7 % vuonna 2017).

Sitran vuotuinen budjetti vaihtelee 30-40 miljoonan euron välillä. Vuonna 2018 varsinaisen toiminnan kulut olivat 36,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2019 alusta lähtien Sitran kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolain säännöksiä sellaisenaan. Sitran tuloslaskelma raportoidaan aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmakaavalla. Sitran tulevaisuustyön perusyksikkö on hanke, jota edellä mainittu tuloslaskelmakaava ei sellaisenaan tunne. Hankekuluja kuitenkin seurataan sisäisesti, ja niitä voi tutkia tarkemmin Sitran verkkosivujen kautta: hankerahoituksemme vuosilta 2017–2018 sekä ostolaskudatamme vuosilta 2015–2018 on julkaistu Sitra.fi:ssä, josta se löytyy PowerBI-visualisointeina sekä Excel-muodossa. Syvenny hankerahoitukseen ja ostolaskuihin tarkemmin täällä.

Tutustu Sitran vuoden 2018 toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen tästä.