uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Sote-järjestelmän tietojen tehokkaampi käsittely tarjoaa mahdollisuuksia miljardisäästöihin ja parempaan hoitoon

Uudistamalla potilastietojen järjestämistä ja käyttöä on mahdollista saavuttaa lähes kahden miljardin euron säästöpotentiaali vuosittaisista sote-kustannuksista. Etenkin samanaikaisesti useita sote-palveluita tarvitsevien potilaiden hoitoa voitaisiin suunnitella ja tarjota tehokkaammin.

Kirjoittajat

Kirsi Suomalainen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Johanna Kippo

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Uudistamalla potilastietojen järjestämistä ja käyttöä on mahdollista saavuttaa lähes kahden miljardin euron säästöpotentiaali vuosittaisista sote-kustannuksista. Etenkin samanaikaisesti useita sote-palveluita tarvitsevien potilaiden hoitoa voitaisiin suunnitella ja tarjota tehokkaammin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on mahdollista saavuttaa lähes kahden miljardin euron vuotuiset kustannussäästöt, jos hoitotyössä kertyvät asiakas- ja potilastiedot järjestetään eri tietojärjestelmissä nykyistä toimivammin ja niiden käytöstä tehdään sujuvampaa, arvioi tulevaisuustalo Sitra uudessa selvityksessään. Kun samalla tavoin tallennettua tietoa voidaan hyödyntää hyvinvointialueilla satojen tietojärjestelmien välillä, hoitotyötä ja tukipalveluita voidaan tehostaa.

Sitra ehdottaa uudessa selvityksessään yhdenmukaisten tietomallien käyttöönottoa, jotta sote-palveluissa eri järjestelmiin kertyvä data saadaan liikkumaan paremmin ja voidaan kehittää toimivampia sote-palveluita.

Tietomallit toimivat tietojärjestelmien taustalla ja ne muodostavat eräänlaisen yhteisen kieliopin järjestelmissä oleville tiedoille. Mallien avulla tietoa pystytään helposti jakamaan yhdestä järjestelmästä sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan sekä analysoimaan ja vertaamaan tietoja.

Hyötyjä ja säästöpotentiaalia etenkin useita eri sote-palveluita käyttävien hoidossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tieto on tällä hetkellä hajallaan hyvinvointialueilla eri järjestelmissä eikä sitä ole tallennettu yhdenmukaisesti. Esimerkiksi perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen tiedot ovat hyvinvointialueilla pääosin omissa järjestelmissään eikä tietoja voida hyödyntää tehokkaasti hoidon suunnittelussa ja palvelujen tarjoamisessa. Näitä tietoja ovat esimerkiksi terveystiedot kuten potilas- ja lääkitystiedot, tiedot hoitotoimenpiteistä sekä sosiaalipalveluihin liittyvät tiedot.

Sitran projektijohtaja Markus Kalliolan mukaan tietomallien käyttöönotto tehostaisi etenkin sellaisten potilaiden hoitoa, jotka tarvitsevat samanaikaisesti useita eri sote-palveluja. Tällöin potilasta koskevat tärkeät tiedot olisivat aina yhdenmukaisesti ammattihenkilöstön käytettävissä. Esimerkiksi potilaan hoitokäyntien määrä voi vähentyä, jos ammattilaisilla olisi parempi pääsy tarvittaviin tietoihin ja hoitoa olisi voitu valmistella tarpeen mukaan etukäteen ennen käyntiä.

”Monia eri palveluja käyttävän potilasryhmän hoitokulut vievät valtaosan kansallisista sote-kuluista. Näiden potilaiden tehokkaampi ja paremmin suunniteltu hoito toisi valtavan säästöpotentiaalin”, sanoo Kalliola, joka on yksi selvityksen kirjoittajista.

Sitran laskelmien mukaan uudistusten avulla on mahdollista saavuttaa suuruusluokaltaan noin 1,5 miljardin euron säästöpotentiaali vuosittaisista kustannuksista, kun hoitopolkuja sujuvoitetaan. Lisäksi tukipalveluprosessien tehostumisessa on noin 450 miljoonan euron säästöpotentiaali. Jos sote-palveluiden käyttö tehostumisen myötä vähenee tai harvenee, myös tukipalveluita tarvitaan vähemmän. Tukipalveluita ovat esimerkiksi ajanvaraus, potilaiden kuljetuspalvelut ja lääkevarastojen hallinta.

Nykyistä rahoitusta kohdennettava uudelleen

Sote-järjestelmään kohdistuu lähivuosina mittavia haasteita, ja hyvinvointialueet hakevat kiivaasti säästöjä. Samalla niiden on investoitava tietojärjestelmiin ja tietotekniikkaan.

“Hyvinvointialueiden tietojärjestelmien yhdistämiseen tarkoitettua rahoitusta tulisi kohdentaa uudella tavalla yhtenäisten tietomallien käyttöönottoon,” ehdottaa Kalliola.

Jotta säästöjä on mahdollista saavuttaa, tietomallit tulisi ottaa käyttöön jokaisella hyvinvointialueiden muodostamalla yhteistyöalueella ja tietojärjestelmiä sekä toimintatapoja olisi uudistettava. Etenkin useita sote-palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoidossa uutta tietopohjaa olisi hyödynnettävä täysmääräisesti.

”Muutos vaatii sitä, että aiemmat tietojärjestelmäkehitystä koskevat päätökset arvioidaan uudelleen. On mahdollista, että vanhat ratkaisut eivät sovellu tulevaisuuden tarpeisiin”, sanoo Kalliola.

Sitra ehdotti vuosi sitten Datasta voimaa sote-järjestelmään -selvityksessään useita datan hyödyntämistä koskevia uudistuksia, kuten tekoälyn käyttöä, sosiaali- ja terveydenhoitoalalle. Uusi selvitys on jatkoa tuolle selvitykselle.

Sitra työskentelee myös niin kutsutun Euroopan terveystietoalueen rakentamiseksi. EU:n tavoitteena on, että terveystiedot olisivat saatavilla tarpeen mukaan niin tutkimuksen tekoon kuin potilaiden hoitoon riippumatta siitä, missä päin Eurooppaa he sattuvat olemaan.

Mistä on kyse?