archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Sydänpotilaiden pirstaleinen polku paranisi asiakaslähtöisyydellä

Hoitoketjujen päällekkäisyydet aiheuttavat potilaan pompottelua, heikentävät hoidon vaikuttavuutta ja lisäävät kustannuksia.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

Tulevaisuuden sydänhoidot -tutkimuksen tulokset osoittavat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen pirstaloitumisen ja hoitojen päällekkäisyydet. Tutkimustulosten pohjalta Tampereen kaupunki ja TAYS Sydänsairaala uudistavat yhteistyössä palvelujen johtamisjärjestelmää ja toimintamalleja. Sydänpotilaille tämä näkyy entistä paremmin organisoituna hoitoketjuna.

Sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla ja tarkastelemalla sen kustannuksia voitaisiin saavuttaa hyvinkin yli 20 prosentin kustannussäästöt, arvioi Tays Sydänsairaalan toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri Kari Niemelä.

”Yhteiskunnalle ja toimijoille on kallista, kun potilas pyörii rattaissa. Kun potilas sairastuu, hän saattaa mennä ensin terveyskeskukseen tutkittavaksi. Sen jälkeen hän voi ohjautua aluesairaalan kautta keskussairaalaan ja eteenpäin yliopistosairaalaan. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta, mutta tietämättä, mitä toinen tekee”, Niemelä sanoo.

Tutkimuksen mukaan nykyinen sirpaleinen hoitojärjestelmä jättää helposti potilaan ilman riittävää ohjeistusta. Hoitoketjujen päällekkäisyydet taas aiheuttavat potilaan pompottelua paikasta toiseen, heikentävät hoidon vaikuttavuutta ja lisäävät kustannuksia. Kari Niemelän mukaan ongelmana on, että terveydenhuoltomme rakentuu nyt palvelujen tuottajien eikä potilaiden ympärille. Mutkaisten hoitopolkujen suoristaminen voisi hänen mukaansa tuottaa potilaalle arvokkainta mahdollista hyötyä, eli nykyistä parempaa ja vaikuttavampaa hoitoa.

Tutkimus paljasti, että kustannusten merkittävin aiheuttaja on uusiutuva ja suunnittelematon hoidontarve. Sydämen vajaatoimintapotilaiden kohdalla melkein neljännes potilaista hakeutuu uudelleen hoidon piiriin kuukauden sisällä aiemmasta hoidosta. Toinen merkittävä tulos on, että erikoissairaanhoidon osuus hoitoketjun kokonaiskustannuksista on pienempi kuin usein oletetaan.

Lisää tietoa valtakunnallisen sote-uudistuksen tueksi

Tulevaisuuden sydänhoidot -tutkimuksessa selvitettiin lähes 5 000 sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoitoketjua Tampereella vuosina 2011–2014. Neljän vuoden ajalta taltioitiin 40 000 hoitotapahtumaa kotihoidosta, palvelukodeista, perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta. Hoitoketjun kokonaiskustannukset samalta ajalta olivat yli 150 miljoonaa euroa.

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää potilaan hoidon ongelmakohdat ja kehittää niihin ratkaisumalleja. Hankkeen toteuttivat Tampereen kaupunki ja Tays Sydänsairaala. Hankkeen rahoitukseen osallistui Sitra. Johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta arvioi, että tutkimustulokset tukevat myös valtakunnallista sote-uudistusta, sillä palvelujen sirpaleisuus ja kustannusten läpinäkymättömyys ovat koko sote-järjestelmää koskevia haasteita.

”Tampereen tutkimus on hyvä esimerkki asiakkaan näkökulman ottamisesta sote-palvelujen uudistamisen keskiöön. Samalla tutkimus osoittaa järjestelmän läpinäkyvyyden merkityksen: vasta kun tiedämme, mistä kustannukset syntyvät ja miten asiakas järjestelmässä liikkuu, voimme tehdä tietoon perustuvia päätöksiä palvelujen uudistamisesta. Tällöin sote-järjestelmää ja sen osia on myös mahdollista johtaa tehokkaasti”, Eveliina Huurre sanoo.

Yhtenäisellä johtamismallilla potilas hoidon keskiöön

Potilaan yksilöllisiä tarpeita ja tehokkaampaa hoitoketjun koordinointia lähdetään Tampereella kehittämään kahden operatiivisen työryhmän avulla. Joulukuussa 2015 aloittavan hoitoketjun kehittämisen työryhmän ja innovatiivisen hankinnan ja sopimusohjauksien kehittämisryhmän tavoitteena on rakentaa vastuullinen organisaatiomalli.  Tulevat ratkaisumallit sujuvoittavat potilaan hoitoketjua yhtenäisillä toimintatavoilla, varmistavat hoitosuunnitelman toteutumisen sekä poistavat päällekkäisyyksiä. Toteutuvan johtamismallin avulla potilas kulkee organisaatiorajojen yli sujuvasti ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö paranee.

Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen sanoo, että hoitoketjun kehittämisen työryhmä pyrkii yhdenmukaistamaan Taysin, Tays Sydänsairaalan, Acutan (päivystys) ja Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalan ja terveysasemien toimintatavat sydänpotilaiden osalta.

”Pyrimme saamaan potilastietojärjestelmässä hoitosuunnitelman paremmin moniammatilliseen toteutukseen ja käyttöön. Vahvistamme myös asiantuntijaroolia perusterveydenhuollossa sydänpotilaiden kohdalla. Sydänhoitajien avulla sydänpotilaat saisivat nopeammin apua, kun ongelmia ilmenee sairauden kohdalla. Toisella kehittämisryhmällä tiivistämme toimijoiden yhteistyötä luomalla Sydänsairaalan, Hatanpään sairaalan ja perusterveydenhuollon välille allianssimallin, jolla olisi yhteisesti sovitut tulostavoitteet. Mittareina olisivat esimerkiksi hoitotulokset ja se miten nopeasti potilas saa palvelua”, Taru Kuosmanen kertoo.

You need to accept statistics-cookies to display content from Slideshare

Open cookie settings

 

 

Lisätiedot

Kari Niemelä, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Tays Sydänsairaala: puh. +358 50 3822 106

Taru Kuosmanen, tilaajapäällikkö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, Tampereen kaupunki: puh. +358 40 7047337

Mistä on kyse?