Sote-palveluissa yli 1,1 miljardin euron säästömahdollisuus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen piiristä on löydettävissä merkittävä säästöpotentiaali, jos järjestelmästä tehdään läpinäkyvä ja ohjattava – ja jos johtajat ja päättäjät uskaltavat tarttua ruoriin. Näin kertoo Sitran teettämä ja Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharjun ohjaama tuore selvitys. Avainasemassa on palvelupakettien käyttöönotto. Sote-palvelut ovat julkisen talouden näkökulmasta yksi merkittävimmistä ja suomalaisten arjen kannalta yksi tärkeimmistä menokohteista.

Sitran teettämä selvitys osoittaa, että koko maan tasolla sote-palveluissa säästöä voisi syntyä jopa 1,1 miljardia euroa. Säästöt toteutuisivat, jos alueet, joiden sote-menot ylittävät tällä hetkellä tavoitetason asukaskohtaiset sote-menot, pystyisivät pienentämään menonsa valtakunnan keskiarvotasolle. Säästö ei siis edellytä tavoitemenotason ylittäviltä alueilta pääsyä maan kustannustehokkaimpien alueiden tasolle, vaan vain maan keskiarvoon. Alueille, jotka ovat ennestään menoiltaan keskiarvotasolla tai sen alla, ei selvityksessä laskettu säästöpotentiaalia.

”Läpinäkyvyyden kautta ja eri toimijoita vertailemalla verovaroja voidaan käyttää tehokkaasti. Tämä selvitys osoittaa, että läpinäkyvyys tekee järjestelmästä ohjattavan, jolloin palveluita voidaan kehittää”, Sitran Antti Kivelä sanoo.

Nordean tutkimusjohtajan Aki Kangasharjun ohjaamassa selvityksessä säästöpotentiaali on laskettu vertaamalla eri alueiden havaittuja kustannustasoja keskenään palvelumuodoittain. Kahta erilaisen väestöpohjan aluetta ei kuitenkaan voi suoraan verrata keskenään, sillä palvelutarpeet poikkeavat toisistaan muun muassa väestön ikäjakauman ja sairastavuuden mukaan. Eri alueiden väestöjen erilaiset palveluntarpeet on otettu huomioon hakemalla mahdollisimman hyvin kustannustasoa selittäviä väestön ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja. Näin jokaiselle kunnalle on voitu määrittää oma tavoitetaso.

Asukaskohtainen säästöpotentiaali on tutkitulla alueella keskimäärin 168 euroa per henkilö, mikä vastaa 4,8 prosenttia alueen kokonaisbruttokustannuksista. 4,8 prosenttia koko maan vuoden 2013 kokonaisbruttokustannuksista (22,7 miljardia euroa) vastaa 1,1 miljardia euroa. Selvitys perustuu Kuntamaisema Oy:n dataan.

”Selvitys tuo kiistatonta lisäarvoa aiempaan aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen verrattuna, sillä se tarjoaa uutta, hyödyllistä tietoa sote-järjestelmästämme ja siinä olevasta säästöpotentiaalista”, Aki Kangasharju sanoo.

Kaikissa säästöpotentiaalilaskelmissa huomioitiin erot kuntien demografisissa tekijöissä ja sairastavuudessa. Käytetyssä tutkimusmenetelmässä kuntien sote-kustannusten tavoitetaso määrittyi sitä korkeammaksi mitä korkeampi oli sairastavuus ja väestön keski-ikä. Laskelmat osoittavat, että sote-menojen kustannusohjaus tulee nostaa uudessa sote-mallissa selvästi nykyistä suurempaan rooliin.

Sitran ehdottama, palvelupaketteihin perustuva, sote-rahoitusmalli on tapa siirtää rahaa tilaajan ja tuottajan välillä mutta se myös tekee järjestelmästä läpinäkyvän ja ohjattavan. Myös selvitys säästöpotentiaalista osoittaa, että kustannuksia on syytä tarkastella palvelualoittain, sillä säästöpotentiaali ja säästöjen vaikuttavuus vaihtelevat eri palveluissa huomattavasti.

Kestävyysvajeen paikkaamisen ja heikkenevän huoltosuhteen haasteeseen vastaamisen kannalta puhutaan merkittävistä, jopa ratkaisevan suurista säästömahdollisuuksista, joihin pääseminen ei edes suurelta osin riipu maailmantalouden heilahteluista, vaan joiden saavuttaminen on täysin omissa käsissämme. Tämä 1,1 miljardin säästömahdollisuus – tai optimointivara – voidaankin nähdä myös johtamispotentiaalina eli summana, joka voidaan säästää, jos sote-järjestelmää halutaan ja osataan johtaa tutkitun tiedon pohjalta ja alan parhaat käytännöt otetaan yhteiseen hyötykäyttöön.

 Lisätietoja:
Aki Kangasharju, tutkimusjohtaja, Nordea, puh. +358 9 165 59952, aki.kangasharju@nordea.com
Eero Vaissi, vanhempi asiantuntija, Sitra, puh. +358 294 618 991, eero.vaissi@kuntamaisema.fi