Genomitieto on kuin äskettäin esiin kaivettu aarrearkku, jonka sisältöä emme vielä kokonaan tunne tai ymmärrä. Kesäkuussa 2015 julkistetun genomistrategian visio on käytännönläheinen ja katsoo lähitulevaisuuteen: tavoitteena on, että vuonna 2020 Suomessa hyödynnetään genomitietoa tehokkaasti ihmisten terveyden hyväksi.
”Jos genomistrategian ehdotukset toteutuvat, yhteiskunta voi hyötyä terveydenhuollon kustannusten nousun taittumisesta ja resurssien paremmasta kohdentamisesta. Ehdotusten toteutuminen varmistaisi myös, että Suomi on kansainvälisesti houkutteleva tutkimus- ja liiketoimintaympäristö genomiikan alalla”, toteaa johtaja Antti Kivelä Sitrasta.
Geenitiedon hyödyntäminen, yhdessä digitalisaation ja omahoidon lisääntymisen kanssa, mullistaa perinteisen terveydenhuollon. Kyse on merkittävästä kansainvälisestä trendistä, ja on meidän päätöksemme, olemmeko aktiivisia toimijoita vai sivustaseuraajia.
”Suomesta voi tulla genomitiedon hyödyntämisessä, siis vaikuttavampien ja asiakaslähtöisempien terveyspalvelujen kehittämisessä, edelläkävijä, joka pystyy myös hyödyntämään genomitiedossa piilevät innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuudet. Kansallinen genomistrategia kertoo, miten tämä tehdään”, sanoo Sitran johtava asiantuntija ja genomistrategiatyöryhmän jäsen, Tuula Tiihonen.
Genomistrategiassa on kahdeksan päätavoitetta toimenpide-ehdotuksineen, joiden kautta genomitietoa päästään hyödyntämään tehokkaasti. Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi genomitietokeskuksen perustaminen, eettisten pelisääntöjen laatiminen genomitiedon hyödyntämiselle, ihmisten tasavertaiset mahdollisuudet hyödyntää genomitietoa omassaan elämässään sekä se, että Suomi on genomiikassa kansainvälisesti houkutteleva tutkimus- ja liiketoimintaympäristö. Viimeisimpään tavoitteeseen liittyy myös genomitiedon hyödyntämisen mahdollistavien tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin luominen.
Genomitiedon hyötyjen tuominen kaikkien ulottuville auttaa ihmisiä ylläpitämään ja edistämään omaa terveyttään elintapavalintojen avulla. Tulevaisuudessa keskeinen tekijä riskiarvioinnissa ja valinnoissa on tieto ihmisen yksilöllisestä perimästä. Tämän vuoksi myös terveydenhuolto tarvitsee yhtenäiset ohjeistukset genomilaajuisten tutkimusten käyttöön.
”Geeniperimään liittyvän tiedon avulla voidaan tehdä parempia yksilöllisiä valintoja, kohdentaa sairauksien varhaista diagnostiikkaa sekä valita parhaiten tehoava hoito”, sanoo johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Genomitiedon hyödyntäminen on jo nyt monelle arkipäivää. Vastikään tekemämme avoimen, genomitiedon käyttöä koskeneen kyselyn perusteella osa haluaa ennalta tietoa riskeistään sairastua perinnöllisiin tauteihin, osa haluaa ymmärtää paremmin jo ennestään diagnosoitua sairautta ja osa kaipaa tukea elintapavalintoihinsa. Osa taas nimenomaan ei halua tietää riskeistään etukäteen. Lue oheisesta jutusta, miten kyselyymme vastanneet suomalaiset kuvasivat genomitiedon merkitystä omassa elämässään.
Genomistrategian julkistamistilaisuus pidettiin 11.06.2015 Sitrassa. Tilaisuuden esitelmät löydät tästä:
Erkki Vartiainen, THL: THL Biopankin toiminta on käynnistynyt
Suosittelemme