sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Luontoa ja sen monimuotoisuutta häviää huolestuttavaa tahtia maailmalla ja myös meillä Suomessa. Luontokadolla on kauaskantoisia vaikutuksia talouteemme, terveyteemme ja hyvinvointiimme. Siksi luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä.
Yrityksillä on luontokadon torjunnassa tärkeä rooli, ja edelläkävijäyritykset ovatkin ryhtyneet jo toimiin. Toistaiseksi yrityksiltä ovat kuitenkin puuttuneet riittävät työkalut toimintansa luontohaittojen arvioitiin. Tähän on tulossa muutos, sillä Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisiin lukeutuvan mittarin yritysten luontojalanjäljen laskemiseen.
Pilottihankkeessa tutkijat arvioivat S-ryhmän luontojalanjäljen. Laskentamenetelmän kehitystyötä rahoittavat S-ryhmä ja Sitra. Tutkimushankkeen lopputuloksena syntyy avoimesti julkaistava menetelmä, jota mikä tahansa yritys, organisaatio tai kunta voi käyttää luontovaikutustensa arviointiin.
Jotta yritykset voivat minimoida luontohaittansa, niiden on ymmärrettävä, miten erilaiset tuotteet ja palvelut vaikuttavat luontoon. Esimerkiksi ruokakaupasta ostettavan kahvin viljelyyn on saatettu raivata luonnoltaan arvokasta sademetsää.
”Yritysten hiilijalanjäljen laskeminen on jo nyt arkipäivää. Tämä hanke osoittaa, että yrityksille voidaan laskea myös luontojalanjälki. S-ryhmän kaltainen, monella eri toimialalla toimiva yritys oli mallin kehittämisen kannalta avainasemassa”, sanoo Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.
”Sitä mitä ei voi mitata, ei voi hallita. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimivaa luontojalanjäljen laskentamenetelmää. Sitä tarvitsevat kaikki yritykset, jotka haluavat ottaa tosissaan luontovaikutuksensa haltuun. Voimme olla kansallisesti ylpeitä siitä, että Suomessa ollaan aivan tämän kansainvälisen kehitystyön eturintamassa”, toteaa Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Lasse Miettinen.
Aihe on ajankohtainen, sillä maailman maat sopivat viime vuoden lopulla Montrealin luontokokouksessa uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Kokouksessa linjattiin myös, että jatkossa suurten yritysten tulisi esittää luontohaittavaikutuksensa. Myös Suomessa työstetään parhaillaan kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sen toimeenpano-ohjelmaa.
Lajien sukupuuttoriski yhden mittarin alle
Kyseessä on kansainvälisesti ensimmäinen kerta, kun ison kaupparyhmän luontojalanjälki on laskettu. S-ryhmän arvoketjun ja oman toiminnan luontojalanjälki laskettiin Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämällä laskentamenetelmällä, joka hyödyntää tieteellisiä tietokantoja, yrityksen kirjanpitoa ja Suomen kansainvälisen kaupan tietoja.
Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon (globally potentially disappeared fraction of species, PDF). Mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle – hiilijalanjäljen tavoin – ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun.
”Sitä mitä ei voi mitata, ei voi hallita. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimivaa luontojalanjäljen laskentamenetelmää.”
Lasse Miettinen, johtaja, Kestävyysratkaisut, Sitra
Laskentamallia kehitetään ja tarkennetaan edelleen. Avoimesti julkaistavat menetelmät ja työkalut mahdollistavat tehokkaampien luontokatoa ehkäisevien toimien suunnittelun yritysten arvoketjuissa.
Laskentamallin kehittäminen kytkeytyy myös Suomen Akatemian rahoittamaan BOOST for biodiversity offsets -hankkeeseen, jonka tavoitteena on tutkittuun tietoon perustuvan ekologisen kompensaatiojärjestelmän suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto Suomessa.
Sitran tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa jokainen meistä voisi arjessaan arvioida oman kulutuksensa luontojalanjälkeä laskentamallin avulla.
Luontojalanjälki kartoittaa vaikutukset vesistöihin ja maaekosysteemeihin
Vuoden 2025 loppuun kestävän tutkimushankkeen väliraportti osoittaa, että S-ryhmän luontojalanjäljestä isoimman osan muodostavat elintarvikkeet. Toiseksi suurin luontojalanjälki aiheutuu polttoaineista. Nämä ovat myös kaupparyhmän isoimmat liiketoiminta-alueet. Käyttötavaroiden osuus luontojalanjäljestä jää selkeästi pienemmäksi, vain muutamaan prosenttiin.
Laskentamallin mukaan suuri osa suomalaisten kulutuksen aiheuttamista luontohaitoista syntyy Suomen ulkopuolella eri puolilla maapalloa monimutkaisten hankintaketjujen kautta. S-ryhmän globaalista luontojalanjäljestä yli 90 prosenttia kohdistui Suomen ulkopuolelle: muun muassa Indonesian ja päiväntasaajan seudulle, Espanjaan, Välimeren seudulle ja Brasiliaan. Luontojalanjälki on tyypillisesti suurempi luonnoltaan rikkailla alueilla, kuten päiväntasaajan seudulla.
S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa painottaa, että ilmasto- ja luontotyö liittyvät kiinteästi toisiinsa. S-ryhmä tavoittelee oman toimintansa hiilinegatiivisuutta vuonna 2025. Kaupparyhmä pyrkii pienentämään luontovaikutuksiaan ilmastotyön lisäksi mm. kestävämpää kulutusta ja planetaarista ruokavaliota edistämällä.
Konkreettisia toimia ovat raaka-aineisiin ja hankintaan liittyvät linjaukset, joiden tavoitteena on esimerkiksi suojata kalakantoja tai huolehtia, ettei hankintoja tehdä metsäkadon kannalta herkiltä alueilta.
”Ilmasto- ja luontotyötä on tehtävä käsi kädessä. Toisin kuin ilmastotyössä, vaikutukset ympäristöön ovat hyvin paikallista. Raportti osoittaa tarpeen entistä vahvemmalle yhteistyölle samalla maantieteellisellä alueella toimivien yritysten ja kumppaneiden kanssa. Samalla yritysten on ryhdyttävä rakentamaan uudenlaisia yhteistyöverkostoja luontohaittojen pienentämiseksi”, Elomaa sanoo.
Lue lisää:
Jyväskylän yliopiston väliraportti: S-ryhmän luontojalanjälki
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.