Suomalaisyritykset ovat datatalouden pessimistejä

Kyselyn alustavia tuloksia käytiin läpi Sitran 6. kesäkuuta järjestämässä New Data Economy Rainmakers -yritystapahtumassa. Tulokset kokonaisuudessaan julkaistaan syyskuun lopulla.

Yrityskyselyllä tutkittiin yritysten asennetta ja valmiutta lähteä ihmislähtöiseen datatalouteen ja se toteutettiin Suomen lisäksi Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa. Vastaajia oli kustakin maasta yli 400 henkilöä.

Yritysten suhtautuminen ja sitoutuminen datan jakamiseen – Suomi epäilevin

Vastaajat kaikista neljästä maasta suhtautuvat positiivisesti datan jakamiseen ajatuksen tasolla. Positiivisimmin siihen suhtautuvat ranskalaiset (3,50, vastausten vaihtoehdot 1–5, jossa 1 = vahvasti eri mieltä ja 5 = vahvasti samaa mieltä), suomalaiset (3,49) ja hollantilaiset (3,49) vastaajat, saksalaisten vastaajien pitäessä perää (3,29). Sitoutuminen datan jakamiseen omassa toiminnassa ei kuitenkaan ole aivan yhtä voimakasta ja selkeästi matalin sitoutumisen taso kaikista vastaajista on suomalaisilla (3,08).

Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan datanvaihtoa kilpailuetuna, paljastuu maiden välisiä räikeitä eroja. Kun datanvaihdon hyötyjä ulosmittaa nyt jo 39 prosenttia saksalaisyrityksistä, suomalaisista vastaajayrityksistä vain 23 prosenttia kertoo tekevänsä niin, joten Suomi pitää tässäkin datatalouden mittarissa selvästi perää.

Kuoppa syvenee, kun tarkastellaan datanvaihtoa kilpailuetuna tulevaisuudessa. Kun vain 19 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista yrityspäättäjistä uskoo etua varmasti muodostuvan tulevaisuudessa, ranskalaisyrityksistä jopa kolmannes luottaa datanvaihtoon tulevaisuuden kilpailuetuna. Epäuskoisten määrä oli Suomen kohdalla selvästi suurin (58 %), josta 18 prosenttia vastaajista ei nähnyt datanvaihtoa minkäänlaisena kilpailuetuna tulevaisuudessa.

Sitran työ kohti reilua datataloutta jatkuu yhteistyökumppaneiden kanssa IHAN-hankkeessa. Kyselytutkimuksen tulosten analysoinnin lisäksi työn alla on muun muassa Aalto-yliopiston ja Etlan selvitys datatalouden ansaintamalleista ja potentiaalista. Lisäksi valmistellaan reilun datatalouden sääntökirjaa (rulebook), joka on tarkoitettu yrityksille, jotka hakevat datanvaihdannasta kilpailuetua ja näkevät ekosysteemeissä toimimisen mahdollisuutena luoda uutta liiketoimintaa.

”Yritykset kaikilta sektoreilta ovat tervetulleita rakentamaan reilun datatalouden ekosysteemiä ja pelisääntöjä. IHAN-projektissa on jo käynnissä lukuisia käytännön pilotteja ja mukana on useita suomalaisia organisaatioita hakemassa uutta kasvua, uudenlaisilla palveluilla,” sanoo Jaana Sinipuro, IHAN-hankkeen projektijohtaja Sitrasta.