sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Edessämme on ainutlaatuinen ja nopea siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja seuraavien 15 vuoden aikana tehtävät päätökset ovat ratkaisevan tärkeitä niin maailmantalouden kuin ilmastonkin kannalta. Suomi on hyvissä asemissa selviytyäkseen historiallisen muutoksen voittajien joukkoon, mutta tähänastisten näyttöjen perusteella tämä ei ole mikään itsestäänselvyys.
Näin voi tiivistää maailman merkittävimpiin ilmastovaikuttajiin kuuluvan Jeremy Oppenheimin pääviestit. Oppenheim oli Sitran, yritysten ilmastoverkosto Climate Leadership Councilin, EK:n ja ympäristöministeriön tiistaina järjestämän Better Growth, Better Climate -tilaisuuden pääpuhuja. Oppenheim on muun muassa Nicholas Sternin ilmastoraporteista tunnetun Global Commission on the Economy and Climate -hankkeen johtaja.
“Suomella on erinomaisia teknologiayhtiöitä ja innovaatioiden saralla sijoitutte hyvin suhteessa muihin maihin. Vaaran merkit piilevät siinä, että maanne ei pärjää yhtä hyvin, kun vertaillaan, miten uudet ratkaisut on otettu eri maissa käyttöön”, Oppenheim sanoo.
Esimerkkeinä Suomen vahvuuksista Oppenheim mainitsee muun muassa uusiutuvan energian mahdollisuudet, ympäristöystävällisen rakentamisen ja suomalaisen, vahvasti kasvavan cleantech-sektorin kokonaisuudessaan.
Mallia voi Oppenheimin mukaan ottaa edelläkävijämaista kuten Ruotsi, Saksa ja Tanska, jotka menestyvät hyvin monilla mittapuilla mitattuna ja joissa ilmastonmuutoksen mahdollisuuksiin on tartuttu kokonaisvaltaisesti niin hallitusten, yritysten kuin kaupunkienkin tasolla. Tämä integroitu lähestymistapa olisi Oppenheimin mukaan Suomellekin pienenä maana vahva kilpailuvaltti.
”On hienoa, että ilmastonmuutos ja ratkaisujen etsiminen siihen ovat korkealla suomalaisten agendalla. Teidän osaamisellanne olisi tosin mahdollista muodostaa huomattavasti suurempikin hiilikädenjälki kuin ´vain´ Suomen ilmastopäästöjen vähentäminen”, Oppenheim sanoo.
Global Commissionin tuore raportti Better Growth, Better Economy – The New Climate Economy Report avaa ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset mahdollisuudet selkeästi ja osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintä ja taloudellinen kasvu kulkevat käsi kädessä – toisin kuin tähän asti on uskottu.
Raportissa ratkaisevaan asemaan nostetaan muun muassa kaupunkisuunnittelu, maankäytön tuottavuus ja energiajärjestelmien uudistaminen. Näihin liittyvään infrastruktuuriin tullaan sijoittamaan maailmanlaajuisesti noin 90 biljoonaa dollaria. Raportin arvion mukaan tämä tarkoittaa yhtä suurimmista – tai suurinta – bisnesmahdollisuutta maailmassa.
Suomalaisyrityksissä ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän mahdollisuudet on jo tunnistettu: Sitran taloustutkimuksella teettämän uuden kyselyn mukaan Suuri enemmistö suomalaisista yrityksistä, 75 prosenttia, pitää hiilineutraaliutta ja vähähiilisyyttä tärkeinä strategisen kilpailukyvynlähteinä nyt tai tulevaisuudessa. Toimialoista etenkin energia, ympäristöalat sekä metsä- ja paperiteollisuus pitävät niitä tärkeinä. Vähiten tärkeäksi asia koetaan metalliteollisuudessa. Lisäksi 83 prosenttia yrityksistä pitää ilmastonmuutosta merkittävänä omalle toiminnalleen.
”Ilmastonmuutoksen ja sen luomien liiketoimintamahdollisuuksien huomioiminen on jo keskeisessä osassa menestyneimpien yritystemme strategiaa. Tulevaisuudessa merkitys vain kasvaa. On vaikea uskoa, että yritykset pärjäävät tulevaisuuden kansainvälisessä kisassa, jos ilmastonmuutoksen vaikutusta ei huomioida. Johtaja Mari Pantsar Sitrasta sanoo.
Yritysten ilmastotietoisuudesta kertoo myös ilmastoverkosto Climate Leadership Councilin laajeneminen uusilla, merkittävillä jäsenillä, kun Finnair, Nordea, Ilmarinen, Vaisala, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VVO ja Porvoon Energia liittyvät verkostoon. Climate Leadership Councilin tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yleiseen kilpailukykyyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia.
”Climate Leadership Councilin yritykset näyttävät mallia muille yrityksille miten tehdä ilmastonmuutoksen huomioimisesta kilpailuetu. Pienemmät yritykset voivat seurata tätä polkua ja omaksua edelläkävijöiden ja Sitran yhdessä kehittämiä hyviä käytäntöjä”, Mari Pantsar sanoo.
Kuluva vuosi on erityisen tärkeä myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen suhteen.
”Seuraavat kuukaudet ovat ilmastosopimuksen kannalta ratkaisevia. Marras-joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa tavoitteena on kattava sopimus, jolla maailman valtiot sitoutuvat konkreettisiin tavoitteisiin ja ilmastotoimiin. Ilmastosopimuksen aika on nyt”, toteaa Better Growth, Better Climate -tilaisuudessa puhunut ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Hänen mukaansa yhä useammat yritykset ovat jo aloittaneet siirtymisen kohti vähähiilisyyttä ja ymmärtäneet hiiliriskin vaikutuksen liiketoiminnalleen. Samalla yritykset voivat myös lisätä tehokkuutta, vähentää kuluja ja synnyttää luovia ratkaisuja.
”Cleantechin avulla voimme yhdistää kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja kestävän kasvun. Ne, jotka ovat edelläkävijöitä, ovat myös tulevaisuuden voittajia tarjoamalla muille puhtaita ratkaisuja. On ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset yritykset ottavat aktiivisesti roolia cleantechin edelläkävijöinä”, Grahn-Laasonen sanoo.
Lisätiedot CLC:n osalta:
Jouni Keronen, toiminnanjohtaja, CLC, puh. +358 50 453488
Climate Leadership Council on suurten suomalaisyritysten 2014 perustama yhteenliittymä, jonka tavoitteena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden kilpailukykyyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhdistykseen kuuluvat Fortum, Caverion, Gasum, Kemira, Kone, Neste Oil, Nokia, Outotec, St1, Sitra, Finnair, Nordea, Ilmarinen, Vaisala, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, VVO ja Porvoon Energia.
Jeremy Oppenheimin esitys.
Pertti Korhosen esitys.
Suosittelemme