sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomi on jäämässä jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, jossa data ja siitä jalostettu tieto uudistavat taloutta ja kilpailukykyä.
Datamarkkinoiden ennustettu arvon kasvu on Suomessa melko vaatimatonta suhteessa digivalmiuksiimme, digitaalisiin teknologioihin perustuvan liiketoiminnan olosuhteisiin sekä Suomen keskeisiin verrokkimaihin.
Esimerkiksi Ruotsin ja Alankomaiden ennakoidaan kaksinkertaistavan datamarkkinoidensa arvon 7–8 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä̈, kun taas Suomen ennuste jää̈ alle 1,5 miljardiin euroon, kertoo Sitran muistio Suomen vahvuudet, haasteet ja mahdollisuudet datatalouden rakentamisessa – Mitä Suomi voi oppia datatalouden edelläkävijämailta?
”Datan mahdollisuuksien ymmärtäminen ja sen valjastaminen hyötykäyttöön vaikuttavat voimakkaasti yritysten taloudelliseen menestykseen. Tulevaisuuden taloudessa kyky datan hyödyntämiseen vaikuttaa myös digitalisaation ja vihreän siirtymän etenemiseen. Samalla kansalaisten ja yritysten oikeuksista digitaalisessa maailmassa on sovittava”, sanoo projektijohtaja Laura Halenius Sitrasta.
Muistio pohjautuu Demos Helsingin tekemään selvitystyöhön datatalouden nykytilasta. Työtä on tehty yhdessä yritysten, ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Selvitystyössä Suomen datatalouden näkymiä verrataan keskeisiin kilpailijamaihin.
”Uskomme, että tutustumalla Saksan, Alankomaiden, Ruotsin ja Viron strategioihin ja valittuihin toimenpiteisiin voimme myös oppia Suomessa”, Halenius sanoo.
Esimerkiksi Saksa on kohdentanut elvytysvaroja voimakkaasti digitalisaation vauhdittamiseen, kun taas Suomi ja muut tarkastellut maat ovat käyttäneet siihen selvästi pienemmän osuuden. Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa kärsitään eniten dataosaajien puutteesta.
Suomi ja Saksa ovat muita verrokkimaita jäljessä datan jakamisessa sekä käytännössä että visiotasolla. Datan hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin kehittämisessä Suomi on kuitenkin edellä lähes kaikkia verrokkimaita
Vahvuutena luottamus- ja tietoyhteiskunta, heikkoutena hajanaiset toimet
Tutkituista maista vain Saksalla oli oma datastrategia. Suomessa datataloutta edistetään toistaiseksi sektorikohtaisten strategioiden kautta. Suomen keskeisissä tieto- ja teknologiapolitiikan suunnitelmissa on tunnistettu samankaltaisia strategisia tavoitteita, mutta niiden toimeenpano takeltelee.
Suomen onkin löydettävä keinot vauhdittaa datatalouden rakentamista, jotta kansallinen kilpailukyky voi vahvistua ja dataa paremmin hyödyntämällä voitaisiin tuottaa hyvinvointia.
Datan hyödyntämisen liiketoimintapotentiaali on tunnistettu etenkin teollisuudessa ja B2B-liiketoiminnassa, mutta pk-sektori on vasta alkumetreillä.
Suomen vahvuuksia ovat yhteistyökykyinen luottamus- ja tietoyhteiskunta, korkea osaamistaso sekä kansallinen tahtotila menestyä datataloudessa. Heikkouksina voidaan pitää vaikeuksia vastuiden jakamisessa yhteiskunnan tasolla, kun datatalouskehitykseen tarvittavia uudistuksia olisi pantava tehokkaasti toimeen.
”Datatalouden arvo ymmärretään Suomessa hyvin ja siitä ollaan innostuneita. Menestyminen datataloudessa edellyttää kuitenkin aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja dialogia yhteiskunnan eri toimijoiden välillä sekä aktiivisempaa johtamista. Toimenpiteitä edistetään liian hajanaisesti ja epäjohdonmukaisesti”, arvioi Demos Helsingin vanhempi konsultti Kati Ahvonen.
Datan hyödyntäminen kytkettävä ilmastotavoitteisiin
Muistion haastattelujen, työpajatyöskentelyn, politiikkadokumenttien ja maavertailun analyysin perusteella datatalouden edistäminen vaatii Suomessa ainakin seuraavia toimenpiteitä:
- TKI-rahoitusta on vahvistettava ja uudistettava.
- Datapolitiikan toimenpiteet on kytkettävä hiilineutraaliustavoitteeseen.
- Pehmeän digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen on panostettava.
- EU-yhteistyön vaikuttavuutta on lisättävä.
- Uusia toimenpiteitä on lisättävä osaamisen kehittämiseksi ja datatalouden ymmärtämisen vahvistamiseksi.
- Datatalouden kehittymistä on edistettävä kansallisella koordinaatiolla.
Mitkä ovat kiireellisimmät asiat, joihin Suomessa olisi nyt tartuttava?
”Kiireellisintä on kytkeä datatalous hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen esimerkiksi pitkäjänteisen TKI-rahoituksen ja osaamisen kehittämisen kautta. Datatalouden kautta hiilineutraaliustavoitetta edistävät TKI-tuet edesauttavat myös datayritysten vientimahdollisuuksia, koska myös muut maat haluavat päästä omiin hiilineutraaliustavoitteisiinsa”, sanoo Ahvonen.
Selvitystyön pohjalta Sitrassa on käynnistynyt marraskuussa 2021 Datatalouden tiekartta -projekti. Siinä Suomelle rakennetaan tiekarttaa vahvana julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.